Keskeyttämiset ehkäistävissä ennalta
VAIKKA kaikista ei ole istumaan koulun penkillä, koulutuksen kes- keyttäminen, kokonaan koulut- tautumatta jättäytyminen ja työ- elämästä syrjäytyminen kertovat useimmin oppimisvaikeuksista tai motivaation puutteesta. Opis- kelija ei ole päässyt toivomaansa koulutusohjelmaan tai alun alka- enkaan löytänyt itselleen sopivaa alaa, ja ajautunut opiskelemaan il- man kirkasta päämäärää. Sitoutu- minen oppimiseen ja oman tule- vaisuuden rakentamiseen on sil- loin vaikeaa. Ammattiopintojen keskeyttä-
minen ei ole pelkästään ammatil- lisen koulutuksen ongelma. Pohja luodaan, jos luodaan, jo perusope- tuksessa. ”Jokaiselle oppilaalla tulisi ol-
la perusopetuksen päättyessä hy- vät jatkokoulutusvalmiudet. Eri aloja pitäisi tehdä koululaisille tu- tuksi paljon pontevammin, jot- ta nuorille syntyisi jäsentyneempi
kuva omista kiinnostuksen koh- teistaan. Ammattiopistojen ja pe- rusopetuksen entistä tiiviimmällä yhteistyöllä voitaisiin tehdä paljon, kuten esimerkit elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmasta osoittavat. Hy- vin suunnitellut työelämään tutus- tumisen muodot ja opiskelumah- dollisuuksia esittelevät TET-jaksot, esimerkiksi tekno-TET ja hoiva- TET, ovat esimerkkejä hyvistä käy- tännöistä”, EK:n koulutusasiantun- tijaMirja Hannula kertoo. Ajautuminen koulutuksen ja
työelämän ulkopuolelle on enna- koitavissa ja jopa ehkäistävissä, kun yksilöllisille koulutusurille napa- taan ne, jotka ovat vaarassa pudota. Loistavia esimerkkejä tämän
tyyppisestä toiminnasta jo on. Joustava perusopetus tarjoaa yk- silöllisemmän opiskelutavan niille nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusasteen päättötodistus- ta. Moni ammatilliseen koulutuk- seen aikova perusopetuksen päät-
tänyt on löytänyt itselleen sopi- van alan Ammattistartissa, jossa keskitytään jatko-opintovalmiuk- sien lisäämiseen ja tutustutaan eri ammatteihin ja aloihin. Ammatti- startin aikana suoritettuja opinto- ja voidaan myös lukea hyväksi tut- kintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa. Kun keskeyttämisiä kuitenkin
tapahtuu, tarvitaan myös välinei- tä, joilla jo kyydistä pudonneet pa- lautetaan takaisin kärryille. Nuo- risotyön puolelta löytyy jo tähän toimiva järjestelmä, työpajat, jois- sa etsitään ammattiopintojen kes- keyttäjille järkevää tekemistä ja uu- sia uria. ”Ammatillisen koulutuksen ja
työpajojen yhteyttä pitäisi tiivis- tää. Työpaja on oppimisympäristö siinä missä oppilaitos tai työpaik- kakin. Se aika, mikä työpajassa vietetään, pitäisi kyetä hyödyn- tämään osaksi opintoja”, sanoo Hannula.
”Koulutuksen järjestäjillä on riit-
tävästi osaamista, ja meillä on jo nyt välineitä joustaviin koulutuspolkui- hin. Koulutuksen järjestäjiä tulisi tu- loksellisuusrahoituksella palkita, jos joku suorittaa perustutkinnon kol- mea vuotta nopeammin tai opiske- lija työllistyy suoritettuaan osan tut- kinnosta”.
Suhdanteetkin vaikuttavat
Työhallinnon keinoista parhaiten nuoria auttavat uravalinnassa tuke- vat ja koulutukseen ohjaavat toimet, kuten työharjoittelu työpaikalla. Työharjoittelu on koulutuspo- lun alku, joka Hannulan mielestä pi-
tää tehdä paremmin näkyväksi. Esi- merkiksi kiinteistöpalveluala, jolla on krooninen työvoimapula ja vähän hakijoita, ottaa potentiaalisia työnte- kijöitä harjoittelijoiksi työmarkkina- tuella ja jos asiat luontuvat, harjoit- telijalle räätälöidään yksilöllinen kou- lutuspolku alan töihin. Vaikka huoli nuorten työllistymi-
sestä on aiheellinen, kyse on EK:n työvoimapolitiikan asiantuntijan Mikko Räsäsen mukaan osin myös suhdanneluonteisesta ongelmasta. Ensimmäistä työpaikkaansa hakevien määrä kasvaa ja nuorten työttömyys lisääntyy erityisesti talouden lasku- kausina, kun työpaikoille ei palkata
uutta väkeä. Suhdanteiden parantu- essa nuorisotyöttömyyskin vähenee. ”Vaikka meillä onkin nuoria työt-
tömiä, he eivät yleensä joudu pitkään olemaan työtä vailla”, Räsänen sanoo. Suhdanteiden ohella nuorten työl-
lisyystilannetta vaikeuttaa nuorten koulutus- ja uravalintojen ja työelä- män tarpeiden kohtaamattomuus. Tiettyjen alojen aloituspaikoille on vuodesta toiseen ylenpalttista tun- kua, kun toisia ei millään saisi täytet- tyä. Työvoimapulasta kärsitään jatku- vasti muun muassa sosiaali- ja tervey- denhuollossa, kiinteistöpalveluissa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä lii- kenteessä ja kuljetuksessa. ■
3/2012 49
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68