”Energia-ala odottaa paljon hallitusohjelman kirjaukselta, jonka mukaan hallitus valmistelee EU:n ilmasto- ja energia- politiikkaa koskevan vaikuttamisstrategian.”


”Vuonna 2010 tehdyt päätökset ydinvoiman lisäraken-


tamisesta ja kotimaisen uusiutuvan energian määrän kas- vattamisesta tukevat näitäkin tavoitteita”, Virkkunen to- teaa. Hän myös muistuttaa, että kotimaisen turpeen käy-


tön vähentäminen johtaisi todennäköisesti tuontipolt- toaineiden käytön lisääntymiseen. Näin huoltovarmuus vaarantuisi. ”Metsäenergia ja turve ovat tärkeitä kotimaisia, energia-


omavaraisuutta parantavia polttoaineita.” Voimalaitoksissa turvetta tarvitaan metsäenergian seos-


polttoaineeksi. ”Turpeen hinnan nostaminen esimerkiksi verotuksel-


la kohottaisi myös metsäenergian hintaa, jolloin koko uu- siutuvan energian tavoitteen toteutuminen pahimmillaan vaarantuisi.” Lisäksi tarvitaan kotimaista säätövoimaa: varsinkin kun


tantolaitosten lisäksi energia-ala investoi kovaa vauhtia toimitusvarmoihin sähköverkkoihin sekä niitä ohjaaviin älykkäisiin järjestelmiin.


Sääntelyn haaste


Nyrkkisääntönä voi pitää, että energia-alaa koskevasta uu- desta lainsäädännöstä 70 prosenttia syntyy EU:ssa. Kos- ka sääntelyn määrä kasvaa, edunvalvonnassa täytyy olla hereillä. Energiateollisuudelle on tärkeää, ettei päällekkäistä


sääntelyä synny. Pahimmillaan sääntelystä tulee lisäksi poukkoilevaa, mihin viittaavat muun muassa vaatimuk- set vuoden 2020 päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Alaa ei myöskään miellytä keskustelu siitä, että päästö-


oikeuden hintaa lähdettäisiin keinotekoisesti nostamaan siirtämällä päästöoikeuksia sivuun. Yhdessä rakennettua markkinaehtoista järjestelmää uhkaisi näin sääntelyma- nipulaatio. ”EU:ssa asioihin pitää pystyä vaikuttamaan mahdolli-


simman varhaisessa vaiheessa. On koko suomalaisen yh- teiskunnan etu, että saamme poliitikot, virkamiehet ja yri- tysten edustajat viemään yhteisiä viestejä eteenpäin.” ”Energia-ala odottaa paljon hallitusohjelman kirjauk-


selta, jonka mukaan hallitus valmistelee EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevan vaikuttamisstrategian”, Virk- kunen jatkaa.


Omavaraisuus ylös


Suomessa käytetystä energiasta merkittävä osa tuodaan ulkomailta. Tuontienergian osuus on yli kaksi kolmasosaa. Sähkönkin osalta nettotuonti on ollut useana vuonna 10– 15 prosentin luokkaa. Luvut painavat osaltaan kauppata- setta miinukselle. ”Energiaomavaraisuutta pitää lisätä. Kotimainen ener-


gia vähentää tuontia ja parantaa negatiiviseksi kääntynyt- tä kauppatasetta.”


   


 


tuulivoimaa tulee tulevaisuudessa runsaasti markkinoille, taustalle tarvitaan säätöä. Parasta säätövoimaa on vesivoi- ma. Myös lauhdevoima toimii jo nyt säätävänä voimana. ■











3/2012


37


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68