Teollisuuspolitiikka tukee rakennemuutosta


Suomen teollisuuspolitiikka nou- dattaa EU:n teollisuuspolitiikan linjaa, jonka keskeisiksi kehitys- haasteiksi on nostettu hallittu rakennemuutos, innovatiivisuus, kestävä kehitys ja raaka-ainete- hokkuus, yritysten toimintaym- päristö, sisämarkkinat sekä pk- yritysten toimintaedellytykset. ”Valtion investoinnit liiken-


neinfrastruktuurin kehittämi- seen palvelevat kaikkea teolli- suutta, samoin kuin esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoimintaan esitetyt verokannustimet. Toi- saalta kasvuyritystenkin kannus- timet koituvat ajan myötä myös raskaamman teollisuuden hyväk- si, koska uudet innovaatiot lisää- vät aina koko sektorin elinvoi- maisuutta”, pääministeri Jyrki Katainen sanoo. Kehysriihessä maaliskuussa


tehdyt päätökset sekä aikaisem- mat päätökset yhteisöveron alen- tamisesta ja energiaveroleikkurin


muuttamisesta ovat sopusoin- nussa EU2020-strategian kanssa. ”Suurin osa kehysriihessä pää-


tetyistä teollisuuspoliittisista toi- menpiteistä kohdistui EU2020- strategiassa tärkeimpinä pidet- tyihin asioihin. Tutkimuksesta lähtevän uuden yritystoiminnan edistäminen on myös hallitun ra- kennemuutoksen kannalta kes- keistä.” Suomen heikkous EU:n teolli-


suuspolitiikkaa kehittävien polii- tikkojen ja virkamiesten silmissä on yksipuolinen vientiteollisuus, joka vaatii huomattavan paljon energiaa. Kourallinen suuryrityk- siä muutamalla toimialalla pitää kansantalouden pystyssä. Lähes kaikki maan yritykset ovat liike- toimintansa kokoon tyytyväisiä tai tyytyneitä pieniä yrityksiä. ”Talouspolitiikan ja teollisuus-


politiikan linjan on oltava sel- lainen, että uudet ideat ja ennen kaikkea niitä menestyviksi inno-


vaatioiksi kehittävät yrittäjät pal- kitaan. Uusia palveluinnovaatioi- ta kehittyy varmasti esimerkiksi vanhan teollisen ytimen ympäril- le. Tärkeää on, että kannustetaan laaja-alaisesti palvelujen kehittä- miseen. Näin saamme rakennet- ta monipuolisemmaksi. ” Suomi ei ole aktiivisesti pyrki-


nyt synnyttämään uusia kluste- reita, ja useimmat maat ovat nii- den synnyttämisessä epäonnis- tuneet. ”Valtio ei voi valita tulevia kas-


vualoja vaan sen pitää huoleh- tia siitä, että edellytykset uudel- le kasvulle ovat olemassa. Kysyn- tä maailmanmarkkinoilla määrää sen, mitä täällä kannattaa tehdä. Valtio ei ole kertonut metsäteol- lisuudelle, että paperin kysynnän vähentyessä kannattaa etsiä uu- denlaista kysyntää ja vastata sii- hen. Metsäteollisuus on hoitanut rakennemuutoksensa itse. Näin tekevät myös muut toimialat.”


män ihmisiä on töissä, sitä enemmän he kerryttävät veropohjaa ja maksa- vat eläkemaksuja, ja ovat myös pois- sa työttömyysturvan ja sillä hetkellä maksettujen eläkkeiden piiristä. ”Hallitus pyrkii siihen, että Suo-


messa tehtyjen työtuntien määrä kas- vaa. Esimerkiksi Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa on selvästi korkeam- pi työllisyysaste kuin Suomessa, joten ne voivat helpommin toteuttaa hy- vinvointivaltion mallia.” Katainen kiittää työmarkkinajär- jestöjen työurasopimusta siitä, että se


16 3/2012


pidentää työuria ja antaa keinoja työn tarjonnan lisäämiseksi. ”Hyvä uudistus on esimerkiksi se,


että ansiosidonnaista työttömyys- turvaa porrastetaan ja siihen luodaan kannustimia siten, että työttömyys- turva voi olla pidempi, jos työttö- myysjakson aikana osallistuu akti- vointitoimenpiteisiin. Myös se, että työhistoria vaikuttaa ansiosidonnai- sen työttömyysturvan kestoon, kan- nustaa ihmistä aktiivisuuteen.” Lisäämällä ansiotulovähennystä pienimmissä tuloluokissa hallitus te-


ki työn vastaanottamisesta kannatta- vampaa kuin sosiaalietuuksien varas- sa elämisestä. ”Päädyimme siihen, että meidän


pitää olla loogisia työn tarjonnan pyrkimysten kanssa myös veropuo- lella, ja nimenomaan pienten työtu- lojen verotuksen laskeminen nähtiin olennaiseksi.”


Nuorissa tulevaisuus


Jotkin keinoista otetaan käyttöön ko- keiluluonteisesti. Tällainen on esimer-


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68