VIENTI


KULTTUURI NÄKYY viennin vauhdittajissa


Sitkeiden Irlanti


Kansainvälinen finanssikriisi puhkaisi Irlannissa asuntokuplan, mistä maa on vaivoin toipumassa. It- setuntoa riittää kuitenkin kansanäänestyksen järjes- tämiseen EU:n taloussopimuksesta, vaikka EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 85 miljar- din euron tukipaketti on tuoreessa muistissa. Sitä ka- sattaessa suomalaisetkin äänestäjät saivat oppia Ir- lannin alhaisesta 12,5 prosentin yritysverotuksesta. Koska vienti kattaa yli 80 prosenttia bruttokan- santuotteesta, yritysten kansainvälistymisen edis- täminen koetaan niin tärkeäksi, että se rahoitetaan lähes kokonaan julkisin varoin. Resursseja on jopa lisätty laman aikana – päinvastoin kuin muualla. Sa- malla investointeja houkutellaan vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla. Muuttoaaltojen pyyhkimän saaritasavallan kan-


sainvälistymistä tukee maailmalla myös ne 80 mil- joonaa ihmistä, joilla on maassa sukujuuria. Irlannin vientituotteita ruuasta lääkkeisiin ostetaan lohdulli- sesti taantumankin aikana. ”Irlannin vahvuus on tiukka fokusoituminen ja


strateginen ote. Kansallista etua ajetaan yhdessä, ja se ajaa ohi yksittäisen toimijan. Ihmiset siirtyvät esi- merkiksi ministeriöiden välillä ilman draamaa”, EK:n asiantuntijaOuti Ervasti sanoo.


Tulppaanien Hollanti


Alankomaissa kasvanutta tulppaanimaniaa pidetään ensimmäisenä modernina keinottelukuplana. Tä- nään, reilut 300 vuotta myöhemmin, lumoa vat kas- vit muodostavat edelleen tärkeän vientiteol lisuuden alan, jonka kukoistuksesta valtiovalta huolehtii – viimeksi yhdistämällä maatalousministeriön osak- si elinkeinoministeriötä. Kuten Irlannissa, ulkomi- nisteriön ja elinkeinoministeriön välillä on luon- tevaa henkilöstökiertoa. Suomen Team Finlandin kaltaista verkostoajattelua edustaa Alankomaiden reilut parikymmentä ulkomaista edustustoa, joiden tulosohjauk sesta vastaavat nämä kaksi ministeriö- tä yhdessä. Hallituksen säästöohjelman takia Alankomaat


karsii yritysten lähimarkkinoiden kansainvälistymis- palveluita ja keskittyy kehityspoliittisin välinein tu- kemaan yritysten menoa kehittyviin maihin. Myös pk-yritysten kansainvälistymispalvelut muuttuvat maksullisiksi. Esimerkkiä hinnoittelusta haetaan muun muassa suomalaiselta Finprolta. ”Suomen sijainnin takia meillä pitää panostaa jat-


kossakin yritysten kansainvälistämisen edistämiseen myös sisämarkkinoilla. Sen sijaan asiakaslähtöisyy- dessä Alankomaiden julkisten ja yksityisten palve- luntarjoajien verkosto toimii Suomelle esikuvana.”


44


3/2012


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68