Irlanti, Hollanti, Tanska ja Itävalta ovat Suomen kaltaisia maita. Niiden talous nojaa vientiin, mutta ne kaikki vauhdittavat sitä omalla tavallaan. EK:n Outi Ervasti kiersi maat läpi ja kokosi kokemukset ja parhaat keinot yksiin kansiin. Juha Roppola ■


Kuvat iStockphoto


Onnellisten Tanska


Tanskalaiset mainitaan useimmiten maailman on- nellisimpana kansana. Hymyssä suin edistetään myös kotimaisten tuotteiden menekkiä maailmal- la. Kansainvälistymisestä huolehtii ulkoministeriö Suomeen vertautuvin resurssein, mutta verkosto- maisen tehokkaasti. Lisäksi yrityksille tarjottavat palvelut ovat tarkkaan hinnoiteltu. Esimerkiksi yri- tystilaisuudessa pitämästään puheesta tanskalainen suurlähettiläs perii maksun. Viime aikoina Tanska on ollut otsikoissa kiris-


tyneen maahanmuuttopolitiikkansa vuoksi, mutta todellisuudessa maa kaipaa lisää osaavaa työvoimaa. Elinkeinoelämä myös pyrkii vaikuttamaan lainsää- täjiin, jotta kuningaskunnan portit pysyvät osaavalle työvoimalle auki. Tavoitetta ulkomaisen työvoiman virran vauhdittamiseksi tukee elinkeinoelämän pe- rustama konsortio. Ja miksei maahan haluaisi muut- taa, jos sen tasapainoisen elämän, vihreän elämän- tavan ja designin ympärille rakentuva brändi vastaa todellisuutta. ”Parhaiten maakuvansa rakentamisessa onnistu-


neet tanskalaiset ovat brändityössään hyödyntäneet myös erillistä markkinointirahastoa.”


Perinteiden Itävalta


Itävallassa on hallittu perinteisen diplomatian hie- noudet, mutta jääty jälkeen yritysten kansainvälis- tymispalveluiden rakentamisessa. Talousministeriö ja ulkoministeriö eivät tee yhteistyötä vientiponnis- teluissa, vaan talousministeriö vastaa yksiselitteises- ti yritysten kansainvälistymisestä. Yhteys ei toimi myöskään kauppakamarin ulkomaan edustustojen ja lähetystöjen välillä. Lisäksi kauppakamarilla on monopoli kansainvälistymispalvelujen tuottami- seen, sen jäsenyys on yrityksille pakollinen. Talous- ministeriön tehtäväksi jää tukea varakasta kauppa- kamaria 20 miljoonalla eurolla. Yrityksille messuilla käyminen onkin lähtökoh-


taisesti ilmaista – toisin kuin esimerkiksi Suomessa. Palveluissa on kuitenkin kehittämisen varaa, ja ne koetaan kilpailun puutteen tasapäistämiksi. Itävalta on kuitenkin hyötynyt mainiosti sijainnistaan ulko- maisten yritysten sillanpääasemana Itä-Eurooppaan. ”Ainoastaan Itävallan kauppakamari ja talousmi-


nisteriö näyttävät olevan palveluihin tyytyväisiä, yri- tykset eivät. Myös alueellinen yhteistyö on lapsen kengissä.” ■


3/2012


45


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68