Yrityksille logistinen sujuvuus on elinehto. Kilpailukyvyn kannalta sen merkitys kasvaa koko ajan. Suomessa pitäisikin ajatella logistisia toimitusketjuja kokonaisuuksina, eikä yksittäisinä hankkeina.


Juha Roppola ■ Kuva Jussi Partanen


Häiriötön toimitusketju MYYNTIVALTIKSI H


äiriötön toimitusketju nousee myynnissä kovaksi tekijäksi pidemmällä tähtäimel- lä”, huolintayhtiö Hacklinin hallituksen


jäsen Jyrki Paavola sanoo. Paavolan mukaan esimerkiksi erilaiset aika-


taulutakuut lisääntyvät. Asia nousi esiin työryh- mässä, joka pohti Suomen logistiikan tilaa. Työ oli osa tulevaa hallituksen liikennepoliittista se- lontekoa. Työryhmää johti Paavola. ”Halusimme löytää myös positiivisia puolia


ja hylätä pullonkaula-sanan.” ”Teiden ja siltojen hoito on kuitenkin huo-


nossa jamassa. Painopistettä pitäisi siirtää inves- toinneista ylläpitoon.”


Takaisin keskiöön


Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtajan Matti Apusen mukaan logistiikka on huonoim- min tunnettu tuotannontekijämme. EVA halusi omalla maaliskuisella analyysillään palauttaa lo- gistiikan teollisuuspolitiikan keskiöön. ”Energiasta kaikki ymmärtävät, mitä se tar-


koittaa. Suurille massoille logistiikan merkityk- sen tajuaminen on haastavampaa”, Paavola toteaa. Kuitenkin vuonna 2009 valmistavan teolli-


suuden ja kaupan alan logistiikan kokonaiskus- tannukset olivat noin 25 miljardia euroa, Paavo- la kuvaa mittakaavaa. ”Logistiikan osuus kilpailukyvystä kaupan


alalla on yksi kolmasosa ja teollisuudessa yksi viidesosa.” Paavolan ryhmän selvityksen mukaan logis-


tiikkaa pitäisi kehittää jatkossa ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta, mikä tarkoittaa koko toimitusketjun ottamista huomioon. Se vaatii päättäjiltä pitkäjänteisyyttä – varsinkin kovien säästöpaineiden aikana. ”Infrastruktuurirahoituksen pitäisi ylittää


vaalikaudet.”


Rikkidirektiivi kompensoitava Kansallisella politiikalla voidaan vaikuttaa lä- hinnä viranomaismaksuihin ja veroihin. Siksi kansainväliseen edunvalvontaan täytyy kiinnit- tää enemmän huomiota. Teollisuudelle satojen miljoonien vuosittaiset kustannukset aiheutta- va EU:n rikkidirektiivi iskee Suomelle elintär- keisiin merikuljetuksiin. Ja direktiivi tuli kuin varkain. ”Rikkidirektiivin vaikutus on valtava. Jol-


lakin lisäkustannus täytyy elinkeinoelämälle kompensoida.” Paavolan mukaan se voisi tapahtua esimer-


kiksi verotuksen keinoin. Hänen mielestään EU-tasolla ei ole aina osattu riittävästi ottaa huomioon Suomen sääolosuhteita tai etäisyyk- siä. Esimerkiksi ajoneuvojen mitat ovat Suomel- le tärkeä kysymys.


Liikaa satamia


EVA uskalsi ehdottaa maaliskuussa Suomen sa- tamien määrän karsimista 52:sta noin kymme- neen. ”Satamien infrastruktuuri on kunnallisessa


30


3/2012


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68