This page contains a Flash digital edition of a book.
FAKTA


• Suomessa on noin 110 000 20 – 29-vuotiasta nuorta, joil- la ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.


• Syrjäytyneitä, vailla toisen as- teen tutkintoa olevia nuoria


täinen tekijä, joka johtaa syr- jäytymiseen työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta.


• Täysin tilastojen ulottumatto- miin heistä on kadonnut noin


on noin 40 000.


• Nuorten syrjäytyminen mak- saa yhteiskunnalle noin 300


miljoonaa euroa vuodessa.


(Lähde: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. TEMin julkaisuja 12/2012)


25 000. He eivät ole koulutuk- sessa, työelämässä eivätkä edes hae työtä.


• Toisen asteen tutkinnon puut- tuminen on merkittävin yksit-


Tutustu työelämään ja tienaa


Työmarkkinakeskus jär jestöjen yhteinen kesäharjoitteluohjel- ma Tutustu työelämään ja tie- naa on monen nuoren ensikos- ketus työelämään. Malli luotiin jo vuonna 1992 lisäämään pe- ruskoululaisten ja lukiolaisten työelämätietoutta. Nykyään ohjelmassa ovat mu-


kana merkittävimmät toimi- alat, ja eri liitoilla on ohjelmas- ta omia versioitaan. Lyhyt, kah- den viikon harjoittelu ei korvaa normaalia kesätyötä. ”Toivomme, että mahdolli-


simman moni työnantaja läh- tee tänäkin vuonna ohjelmaan mukaan”, vetoaa EK:n asiantun- tija Tuija Vehviläinen ja muis- tuttaa ohjelmasta saaduista hy- vistä kokemuksista.


”Työnantajalle kesäharjoitte-


lut ovat oivat tilaisuus tehdä imagotyötä. Sana nuorten hy- vistä kokemuksista leviää myös eteenpäin.” Koululaisille tutustumisjakso


tarjoaa ainutlaatuisen mahdol- lisuuden hankkia omakohtaisia kokemuksia yrityksistä ja työ- elämästä. ”Tänä päivänä on hyvin tärkeä


hankkia työelämätietoa ja mitä tahansa työkokemusta”, Vehvi- läinen sanoo. Harjoittelujaksolta suositel-


laan maksettavan 320 euron kertakorvausta. Summa vaih- telee jonkin verran aloittain, joten työnantajan on hyvä tar- kistaa omasta liitosta, mitä alal- la on sovittu.


››


joonia koskaan ole riittävästi, täytyy katsoa, mitä olemassa olevilla resurs- seilla voidaan tehdä. Siksi pitää perata koko järjestelmä – ammatillinen pe- rus- ja lisäkoulutus sekä eri suoritta- mistavat oppilaitosmuotoisesta opis- kelusta oppisopimukseen ja näyttö- tutkintoihin – ja saada se pelaamaan entistä joustavammin yhteen. Esi- merkiksi opinnoissaan nopeimmin eteneviä voitaisiin ohjata loppuvai- heessa oppisopimukseen.” Tämän tyyppisiä kehittämishank-


keita on jo ollutkin, kuten esimerkik- si 2+1-malli, jossa kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan ammatillisessa pe- ruskoulutuksessa ja viimeinen vuosi oppisopimuksella.


48 3/2012


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68