FAKTA
• Suomessa on noin 110 000 20 – 29-vuotiasta nuorta, joil- la ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.
• Syrjäytyneitä, vailla toisen as- teen tutkintoa olevia nuoria
täinen tekijä, joka johtaa syr- jäytymiseen työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta.
• Täysin tilastojen ulottumatto- miin heistä on kadonnut noin
on noin 40 000.
• Nuorten syrjäytyminen mak- saa yhteiskunnalle noin 300
miljoonaa euroa vuodessa.
(Lähde: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. TEMin julkaisuja 12/2012)
25 000. He eivät ole koulutuk- sessa, työelämässä eivätkä edes hae työtä.
• Toisen asteen tutkinnon puut- tuminen on merkittävin yksit-
Tutustu työelämään ja tienaa
Työmarkkinakeskus jär jestöjen yhteinen kesäharjoitteluohjel- ma Tutustu työelämään ja tie- naa on monen nuoren ensikos- ketus työelämään. Malli luotiin jo vuonna 1992 lisäämään pe- ruskoululaisten ja lukiolaisten työelämätietoutta. Nykyään ohjelmassa ovat mu-
kana merkittävimmät toimi- alat, ja eri liitoilla on ohjelmas- ta omia versioitaan. Lyhyt, kah- den viikon harjoittelu ei korvaa normaalia kesätyötä. ”Toivomme, että mahdolli-
simman moni työnantaja läh- tee tänäkin vuonna ohjelmaan mukaan”, vetoaa EK:n asiantun- tija Tuija Vehviläinen ja muis- tuttaa ohjelmasta saaduista hy- vistä kokemuksista.
”Työnantajalle kesäharjoitte-
lut ovat oivat tilaisuus tehdä imagotyötä. Sana nuorten hy- vistä kokemuksista leviää myös eteenpäin.” Koululaisille tutustumisjakso
tarjoaa ainutlaatuisen mahdol- lisuuden hankkia omakohtaisia kokemuksia yrityksistä ja työ- elämästä. ”Tänä päivänä on hyvin tärkeä
hankkia työelämätietoa ja mitä tahansa työkokemusta”, Vehvi- läinen sanoo. Harjoittelujaksolta suositel-
laan maksettavan 320 euron kertakorvausta. Summa vaih- telee jonkin verran aloittain, joten työnantajan on hyvä tar- kistaa omasta liitosta, mitä alal- la on sovittu.
››
joonia koskaan ole riittävästi, täytyy katsoa, mitä olemassa olevilla resurs- seilla voidaan tehdä. Siksi pitää perata koko järjestelmä – ammatillinen pe- rus- ja lisäkoulutus sekä eri suoritta- mistavat oppilaitosmuotoisesta opis- kelusta oppisopimukseen ja näyttö- tutkintoihin – ja saada se pelaamaan entistä joustavammin yhteen. Esi- merkiksi opinnoissaan nopeimmin eteneviä voitaisiin ohjata loppuvai- heessa oppisopimukseen.” Tämän tyyppisiä kehittämishank-
keita on jo ollutkin, kuten esimerkik- si 2+1-malli, jossa kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan ammatillisessa pe- ruskoulutuksessa ja viimeinen vuosi oppisopimuksella.
48 3/2012
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68