VENÄJÄN- markkinat


merkiksi suomalaiset rakennusyritykset osaavat tämän hyvin. Koska suhteita ei luoda yön yli, yritysten on joil- lakin sektoreilla ja maantieteellisillä alueilla oltava läsnä ikään kuin etuajassa. Ajattelen tässä esimerkiksi arktisen alueen hankkeita, tai vaikkapa Venäjän teollisuuden inves- tointeja, jotka ennen pitkää ovat välttämättömiä. Kokkila: Venäjä lienee Suomen vientikohteista ainoa,


jossa suomalaiset brändit, kuten vaikkapa Paulig tai Vio- la, ovat kaikkein arvostetuimpia. Tämä on bilateraalikau- pan perintöä, ja sen varassa myös muiden suomalaisten yritysten on helppo avata ovia Venäjällä. Näkisin suurena mahdollisuutena sen, että suomalaiset ja venäläiset tutki- sivat yhdessä Venäjän kulutustavaramarkkinoita ja alkai- sivat tuottaa sinne sopivia hyödykkeitä. Nythän venäläi- set käyvät shoppailemassa Suomessa. Johansson: On kiinnostavaa, että venäläiset eivät in-


vestoi tuotantoon, jolla kasvavaan kulutuskysyntään kyet- täisiin vastaamaan. Maan teollisuus on melko yksipuolis- ta, vaikka valtio pyrkii kannustamaan monipuolisemman tuotannon synnyttämistä. Tällaisessa tilanteessa pääoma- virrat valuvat ulkomaille, eikä koulutetulle työvoimalle- kaan ole tarjolla riittävästi mahdollisuuksia. Kokkila: Tilanne olisi ihanteellinen maassa, jossa oli-


si kasvuhakuista yrittäjyyttä: koulutettua työvoimaa riit- tää, kuluttajien ostovoima kasvaa ja tarpeet ovat lähes poh- jattomat. Johansson: Tässäkin mielessä on vahinko, että Suomes-


sa ei koeta Venäjää mahdollisuutena. Poikkeuksia onneksi on. Olen itsekin tavannut Venäjälle asettuneita, hyvin kou- lutettuja suomalaisia, jotka menestyvät siellä erinomai- sesti. He muuttavat asenteita omalla esimerkillään. Venä- läiset maahanmuuttajat ovat meille suuri mahdollisuus. Yritysten Suomessa kannattaisi tarjota enemmän harjoit- telupaikkoja ihmisille, joilla on Venäjän kulttuurin ja kie- len tuntemusta. Kokkila: Onneksemme meillä on niin vankka, histo-


rian saatossa hankittu maine Venäjällä, että pärjäämme edelleen suhteellisen hyvin. Suomalaisyritysten markki- naosuus on keskimäärin pienentynyt viime vuosina, mut- ta kaupan volyymi on kasvanut. Eräs syy markkinaosuuk- sien menetykseen on se, että venäläiset ovat alkaneet toi- mia enemmän keskieurooppalaisten, amerikkalaisten ja etenkin kiinalaisten kanssa. ■


3/2012 23


”Venäjä lienee Suomen vienti- kohteista ainoa, jossa suoma- laiset brändit ovat kaikkein arvostetuim- pia”, muistuttaa Suomalais- Venäläisen Kauppakamarin puheenjohtaja Ilpo Kokkila.


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68