TOIMITUS- johtajalta Uuteen kasvuun ROHKEILLA TEOILLA
MONIPUOLINEN yritystoimin- ta, terve talous, tehokkaat pal- velut ja toimiva infrastruktuuri. Tästä yhdistelmästä syntyy uu- sia tehoja ja tuottavuutta kun- tien talouteen ja koko kansan- talouteen. Nyt, kun esityksiä on ladottu päättäjien pöydille ja hal- litus linjannut säästöt ja veronko- rotukset, on aika laittaa vauhtia konkreettiseen toimintaan ja to- teutukseen. Pelkistä rakenneuudistuksis-
ta puhuminen hämärtää isoa ku- vaa siitä, mitä Suomi tarvitsee. Kuntauudistus on saatava käy- täntöön viivyttelemättä. Se on myös kuntien itsensä ja kaik kien kansalaisten etu. Tavoitteeksi on otettava kustannustehokas ja ter- ve kuntarakenne. Toimintatapoja on uudistettava syvällisesti, sillä kuntien talous kiristyy ja menot kasvavat jo nyt hallitsematto- masti. Kuntien on tultava tähän aktiivisesti mukaan. Vain sillä ta- valla kunnat ja kuntalaiset sitou- tuvat muutoksiin.
KORKEATASOISENA tietotek- niikkamaana Suomella on mah- dollisuus hyödyntää myös mo- nitasoisesti digitalisoinnin hyö- dyt. Julkisen sektorin kyky ottaa käyttöön uudenaikaisia sähköisiä palvelutuotteita on käsittämät- tömän heikko. Meillä olisi omien maailman huipputason yritysten teknologisen osaamistason puo- lesta edellytykset olla maailman johtava digitalisoitujen julkisten palvelujen yhteiskunta. Olemme siitä todella kaukana. Kehitystä on luvattu vuosikausia, mutta tu- losten pitää jo pian näkyä.
Suomi on pieni ja suhteellisen
yksituumainen maa, jossa kansa- kunnan edun odottaisi olevan tär- keämpää kuin vanhoihin rakentei- siin juuttumisen ja etujen suoje- lemisen. Päätöksenteonkin luulisi olevan helpompaa kuin EU-tasol- la, jossa poliitikot valittavat asioi- den kankeaa etenemistä ja etujen hajoamista. Meidän pitää osoit- taa, että me kykenemme.
HALLITUS otti kehyspäätöksillään vain joitakin askeleita kasvua tu- kevaan suuntaan, mutta varjo- na seuraa epävarma kansainväli- nen taloustilanne. Juuri siksi ko- timaan päätöksenteossa on aika siirtää painoa niiden asioiden rat- komiseen, joista täällä voidaan päättää ja joilla on oikeasti vaiku- tusta talouden kasvudynamiikan aikaansaamiselle ja työpaikkojen luomiselle. EK:n arvion mukaan työmark-
kinakeskusjärjestöjen sopimus pidentää kokonaisuudessaan työuria 12 kuukaudella. Se on oi- vallinen alku, kunhan työtä jat- ketaan vanhuuseläkeiän nosta- miseksi. Työurien pidentäminen kaventaa Suomen kestävyysvajet- ta ja ylläpitää uskottavuutta pää- töksentekokykyyn ja talouspolitii- kan hallintaan. Maailman ja etenkin EU:n ta-
louskehitys on niin hauras, että hallituksen on seurattava tarkkaan päätöstensä toimivuutta. Säästö- jen ja veronkorotusten kierre ei ole kestävän talouskasvun tie. Paukkuja on uskallettava laittaa ennakkoluulottomasti uuden kas- vun aikaansaamiseen uusien kas- vuyritysten menestyksen kautta.
”Pelkistä rakenne- uudistuksista puhuminen hämärtää isoa kuvaa siitä, mitä Suomi tarvitsee.”
PS.
”ERITYISEN ongelmallista on entisestään tiukan ansiotulo- verotuksen kiristäminen. Korkea työn verotus heikentää työllisyysasteta ja vääristää ura- ja opiskeluvalintoja.”
Mikko Pukkinen hallituksen kehysriihen päätöksistä 22.3.2012 3/2012 11
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68