This page contains a Flash digital edition of a book.
Avointa kansain- välisyyttä


EK:N johtajan Jussi Mus- tosen mukaan osaavan työvoiman saatavuus pitää taata. Se onnistuu koulutukseen panosta- malla – mutta vain osin. ”Tarvitsemme avointa


kansainvälisyyttä ja työ- peräistä maahanmuut- toa täyttämään tulevaa niukkuutta.” Mustonen muistut-


taa, että Suomen väes- törakenteen takia jo nyt työmarkkinoilta siirtyy enemmän ihmisiä pois kuin tulee sisään.


Hallitusohjelmassa on sovit-


tu 2,5 miljardin euron säästöis- tä valtion budjettiin. Siitä puo- let hoidetaan leikkauksilla ja lo- put verojen korotuksilla. ”Tarve voi hyvin olla kaksin-


kertainen. Välillisessä verotuk- sessa on nousupainetta. Fifty- fifty-sääntö helpottaa.” Mustonen muistuttaa, että


säästöjen kohdentaminen on poliittinen päätös. Juustohöy- län käyttäminen niin, että kai- kilta otetaan tasaisesti, on har- voin optimaalista. ”Säästöt pitää kohdentaa vä-


hiten kasvua haittaavalla taval- la. Tällaisessa tilanteessa täytyisi olla mahdollisuus myös paino- pisteiden siirtoihin. Tarvitsem- me enemmän kannusteita in- vestointeihin sekä työn teke- miselle ja teettämiselle.” Eniten kasvua jarruttaisivat


kiristykset, jotka kohdentuisi- vat yhteisöverotukseen tai työn kokonaisverotukseen, jonka osa sosiaali- ja eläkemaksut ovat.


Raami helpottaa


Mustosen mukaan perusasetel- ma ei olekaan muuttunut. Pal- jon puhuttu valtiontalouden kestävyysvaje saadaan helpoiten haltuun win-win-tyyppisillä ra- kenteellisilla ratkaisuilla, jotka hyödyttävät kaikkia. ”Kaikkein tärkein on työurien


pidentäminen niin, että se tulee varmasti toteutumaan. Vipuvai- kutus on ylivoimainen verrattu- na kaikkeen muuhun pieneen näpertelyyn.” Jos asia ratkeaa, tarve lyhyen


tähtäimen paniikkijarrutuksiin poistuu. Tulevaisuutta ennustavalle


hallitukselle apua tarjoaa työ- markkinoiden raamiratkaisu ja sen luoma luottamuspääoma. ”Raamiratkaisu ei ole taika-


temppu, joka kääntäisi kustan- nuskilpailukykyasemamme. Se pikemminkin vakiinnuttaa sen.” ■


EUROALUEEN VAIHTOEHDOT


ALKAVA vuosi ei näytä euroalu- eella valoisalta – mutta lohdulli- sesti sen kulkuun voi vielä vaikut- taa. Eurooppa näyttää selviytyvän sitä jäytäneestä velkakriisistä, to- sin vain ”jotenkuten”. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA yhdessä eurooppalaisten kumppaniensa kanssa. Epävarmuudesta kuitenkin


kertoo, että ETLA ja muut Euro- frame-ryhmän jäsenet ovat näh- neet parhaaksi laskea kolme vaih- toehtoista kasvulukua. Perusen-


nusteen mukaan usko euroalueen kykyyn hoitaa velkakriisi ei kas- va nopeasti, minkä lisäksi pank- kisääntely ja vyönkiristäminen hi- dastavat kasvua. Optimistisemmassa vaihtoeh-


dossa oletetaan, että markkinoil- la palautuu usko eurooppalaisiin päättäjiin jo lähitulevaisuudes- sa. Pessimistisimmän arvion mu- kaan epäluulo jatkuu koko vuo- den. Näin euroalueen kasvu voi olla tänä vuonna jotain 0,8 ja -2,1 prosentin väliltä.


Talous minuutti


Energiavero leikkurin kehittämistä jatkettava


EDUSKUNTA on hy- väksynyt hallituksen esityksen energiain- tensiivisten yritysten veronpalautuksen eli niin sanotun energiaveroleik- kurin muuttamisesta. Ener- giaverojen palautusta kasva- tetaan noin 120 miljoonaa euroa. Teknisesti muu- tos toteutettiin alenta- malla palautuksen kyn- nysarvoa 3,7 prosentista 0,5 prosenttiin. Muutos perustuu Katai-


sen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan energiainten- siivisten yritysten energiave- rotusta alennetaan EU-sään- nösten sallimille minimitasoille. Muutos parantaa erityisesti an- karassa kansainvälisessä kilpailu- tilanteessa toimivien energiain- tensiivisten vientiyritystemme toimintaedellytyksiä Suomessa. Kynnysarvon alentamisel-


la energiaintensiivisten yritys- ten energiaverorasitus keve- nee merkittävästi, mutta ei vie- lä EU:n sallimille minimitasoille saakka. Tämän vuoksi energia- veroleikkurin kehittämistä tulisi jatkaa hallitusohjelman mukai- sesti mahdollisimman pikaisesti. Uutta kynnysarvoa sovelle-


taan 1.1.2012 ja sen jälkeen alka- neisiin tilikausiin. Tämä on syytä ottaa huomioon erityisesti niis- sä yrityksissä, joiden tilikausi ei ole kalenterivuosi. Palautusta on haettava kuuden kuukauden ku- luessa tilikauden päättymisestä.


Mika Jokinen Veroasiantuntija, EK


1/2012


9


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68