Avointa kansain- välisyyttä
EK:N johtajan Jussi Mus- tosen mukaan osaavan työvoiman saatavuus pitää taata. Se onnistuu koulutukseen panosta- malla – mutta vain osin. ”Tarvitsemme avointa
kansainvälisyyttä ja työ- peräistä maahanmuut- toa täyttämään tulevaa niukkuutta.” Mustonen muistut-
taa, että Suomen väes- törakenteen takia jo nyt työmarkkinoilta siirtyy enemmän ihmisiä pois kuin tulee sisään.
Hallitusohjelmassa on sovit-
tu 2,5 miljardin euron säästöis- tä valtion budjettiin. Siitä puo- let hoidetaan leikkauksilla ja lo- put verojen korotuksilla. ”Tarve voi hyvin olla kaksin-
kertainen. Välillisessä verotuk- sessa on nousupainetta. Fifty- fifty-sääntö helpottaa.” Mustonen muistuttaa, että
säästöjen kohdentaminen on poliittinen päätös. Juustohöy- län käyttäminen niin, että kai- kilta otetaan tasaisesti, on har- voin optimaalista. ”Säästöt pitää kohdentaa vä-
hiten kasvua haittaavalla taval- la. Tällaisessa tilanteessa täytyisi olla mahdollisuus myös paino- pisteiden siirtoihin. Tarvitsem- me enemmän kannusteita in- vestointeihin sekä työn teke- miselle ja teettämiselle.” Eniten kasvua jarruttaisivat
kiristykset, jotka kohdentuisi- vat yhteisöverotukseen tai työn kokonaisverotukseen, jonka osa sosiaali- ja eläkemaksut ovat.
Raami helpottaa
Mustosen mukaan perusasetel- ma ei olekaan muuttunut. Pal- jon puhuttu valtiontalouden kestävyysvaje saadaan helpoiten haltuun win-win-tyyppisillä ra- kenteellisilla ratkaisuilla, jotka hyödyttävät kaikkia. ”Kaikkein tärkein on työurien
pidentäminen niin, että se tulee varmasti toteutumaan. Vipuvai- kutus on ylivoimainen verrattu- na kaikkeen muuhun pieneen näpertelyyn.” Jos asia ratkeaa, tarve lyhyen
tähtäimen paniikkijarrutuksiin poistuu. Tulevaisuutta ennustavalle
hallitukselle apua tarjoaa työ- markkinoiden raamiratkaisu ja sen luoma luottamuspääoma. ”Raamiratkaisu ei ole taika-
temppu, joka kääntäisi kustan- nuskilpailukykyasemamme. Se pikemminkin vakiinnuttaa sen.” ■
EUROALUEEN VAIHTOEHDOT
ALKAVA vuosi ei näytä euroalu- eella valoisalta – mutta lohdulli- sesti sen kulkuun voi vielä vaikut- taa. Eurooppa näyttää selviytyvän sitä jäytäneestä velkakriisistä, to- sin vain ”jotenkuten”. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA yhdessä eurooppalaisten kumppaniensa kanssa. Epävarmuudesta kuitenkin
kertoo, että ETLA ja muut Euro- frame-ryhmän jäsenet ovat näh- neet parhaaksi laskea kolme vaih- toehtoista kasvulukua. Perusen-
nusteen mukaan usko euroalueen kykyyn hoitaa velkakriisi ei kas- va nopeasti, minkä lisäksi pank- kisääntely ja vyönkiristäminen hi- dastavat kasvua. Optimistisemmassa vaihtoeh-
dossa oletetaan, että markkinoil- la palautuu usko eurooppalaisiin päättäjiin jo lähitulevaisuudes- sa. Pessimistisimmän arvion mu- kaan epäluulo jatkuu koko vuo- den. Näin euroalueen kasvu voi olla tänä vuonna jotain 0,8 ja -2,1 prosentin väliltä.
Talous minuutti
Energiavero leikkurin kehittämistä jatkettava
EDUSKUNTA on hy- väksynyt hallituksen esityksen energiain- tensiivisten yritysten veronpalautuksen eli niin sanotun energiaveroleik- kurin muuttamisesta. Ener- giaverojen palautusta kasva- tetaan noin 120 miljoonaa euroa. Teknisesti muu- tos toteutettiin alenta- malla palautuksen kyn- nysarvoa 3,7 prosentista 0,5 prosenttiin. Muutos perustuu Katai-
sen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan energiainten- siivisten yritysten energiave- rotusta alennetaan EU-sään- nösten sallimille minimitasoille. Muutos parantaa erityisesti an- karassa kansainvälisessä kilpailu- tilanteessa toimivien energiain- tensiivisten vientiyritystemme toimintaedellytyksiä Suomessa. Kynnysarvon alentamisel-
la energiaintensiivisten yritys- ten energiaverorasitus keve- nee merkittävästi, mutta ei vie- lä EU:n sallimille minimitasoille saakka. Tämän vuoksi energia- veroleikkurin kehittämistä tulisi jatkaa hallitusohjelman mukai- sesti mahdollisimman pikaisesti. Uutta kynnysarvoa sovelle-
taan 1.1.2012 ja sen jälkeen alka- neisiin tilikausiin. Tämä on syytä ottaa huomioon erityisesti niis- sä yrityksissä, joiden tilikausi ei ole kalenterivuosi. Palautusta on haettava kuuden kuukauden ku- luessa tilikauden päättymisestä.
Mika Jokinen Veroasiantuntija, EK
1/2012
9
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68