YRITYS
Yliopistorahoitus laaturemonttiin
Yliopistojen rahoituksen halutaan jakautuvan myös työnantajapalautteen perusteella.
Juha Roppola ■ Kuva iStockphoto
YLIOPISTOJEN rahoituksesta mer- kittävä osa on Suomessa perinteises- ti määräytynyt yliopistolle asetettu- jen tavoitteiden perusteella. Jatkossa yliopistoille on tarkoitus
jakaa rahaa painottamalla vahvem- min toiminnan laatua. Esimerkik- si tutkimuksessa seurataan suurim- malla painoarvolla kansainvälisiä re- feree-julkaisuja. Ne ovat käyneet läpi tiedeyhteisön tiukimman seulan. Näin kannustetaan tohtorintutkin- tojen jälkeiseen tutkimukseen. Laadukkaamman ja kansainväli- semmän yliopiston luominen edel- lyttää rahoituskriteereiden rakenta- misessa luovuutta. Asiaa selvittäneen työryhmän
mallissa myös opiskelijoiden antama palaute alkaisi vuodesta 2015 alkaen vaikuttaa rahoitukseen. Sen rinnalla pitäisi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan luoda samanaikaisesti työnantajapalautejärjestelmä, jonka perusteella rahoituksesta jakautuisi kolme prosenttia. Painoarvo olisi sa- ma kuin opiskelijapalautteella.
Myötätuulessa
Opetus- ja kulttuuriministeriön joh- taja Anita Lehikoinen suhtautuu EK:n esitykseen suopeasti.
52 1/2012
& työelämä
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä haluaa yliopistoille uudet rahoituskriteerit jo vuodesta 2013 alkaen. Niissä painotetaan tie- teellisten julkaisujen määrää ja muita laatutekijöitä entistä enemmän.
”Sidosryhmiltä säännöllisesti saa-
tavien palautteiden kautta voitaisiin saada laajemminkin tietoa yliopisto- jen toiminnan vaikuttavuudesta. Täs- sä mielessä ehdotus on kannatettava, mutta edellyttää toteutuakseen vie- lä pidemmälle menevää pohdintaa yhdessä yliopistojen ja elinkeinoelä- män kanssa sisällöstä ja toteuttamis- tavasta”, korkeakoulu- ja tiedeyksik- köä johtava Lehikoinen sanoo. Yrityksille yliopistot ovat tärkeä
rekrytointikanava. ”Käytettävissä olevien veroraho-
jen määrä vähenee, mutta yliopis- tot saavat edelleen aikamoisen potin. Yhteiskunnalla on oikeus odottaa
laatua”, EK:n yliopistokoulutuksen asiantuntija Marita Aho painottaa.
Kansainvälisyys kunniaan
Uudistuksessa pyritään korostamaan kansainvälisyyttä, mutta EK:n asian- tuntijat olisivat kaivanneet monipuo- lisempia mittareita sekä vahvempaa painoarvoa. ”Kansainvälisyys on perinteisesti
ollut suomalaisten yliopistojen heik- kous”, EK:n innovaatiotoiminnan asiantuntija Janica Ylikarjula muis- tuttaa. Opetusministeriön Lehikoisen
mukaan kansainvälistymiseen liitty- vien kriteerien painoarvo voi näyttää
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68