kansainvälisiä messuja ja festivaaleja.” ”On huomattava, että Berliinin
vahvalla kulttuurielämällä on ollut ratkaiseva vaikutus kaupungin ta- louselämän kehitykselle. Luovat alat nousevat yhä tärkeämmiksi tulevai- suudessa. Palveluissa kasvumahdol- lisuudet ovat valtavat pitkälläkin ai- kajänteellä.” Maailman vientitilastoissa Saksa
on toisella sijalla Kiinan jälkeen. Eten- kin Saksan valmistavan teollisuuden menestystarinaa on totuttu pitämään ihmeenä. ”Saksan vientiteollisuuden ja myös
kansantalouden kilpailukyky on mo- nen tekijän summa. Meillä on pit- kä teollinen perinne, jonka ansiosta tuotteillamme on hyvä maine maail- malla. Voimakas panostus tutkimuk- seen ja tuotekehitykseen vahvistaa laatumielikuvaa entisestään.” Saksalaisten innovatiivisuudesta
hyvä osoitus on esimerkiksi se, että vuonna 2010 Euroopan patenttivi- raston myöntämistä patenteista pe- räti 14 prosenttia meni Saksaan, kun seuraavaksi suurimmalla patenttien hakijalla Ranskalla osuus oli viisi pro- senttia. ”Meillä on vahva koulutus- ja tut-
kimusjärjestelmä, johon liittyy inno- vaatiotoimintaa tukevia organisaati- oita, kuten Die Deutsche Forschungs- gemeinschaft. Se paitsi kohdentaa rahoitusta, myös luo yhteyksiä yri- tysten ja tutkimusyhteisön välille.”
Yhteen hiileen
Suurlähettiläs Götz lisää, että Saksan vientiteollisuuden menestykseen vai- kuttaa myös ammattityöväestön kak- soiskoulutus, joka tarkoittaa sitä, että nuoret menevät samanaikaisesti am- mattikouluun sekä oppisopimuspai- kalle johonkin yritykseen. ”Saksassa on erittäin hyvin kou-
lutettuja teknikoita, sähköasentajia ja muita ammattilaisia. Sekin on tae laadusta. On myös huomattava, et- tä hyvin koulutetut ihmiset löytävät tarpeen vaatiessa nopeasti uuden työ- paikan ja pitävät omalta osaltaan työ-
markkinat dynaamisina.” Teollisuuden kustannuskilpailu-
kyyn on Götzin mukaan vaikuttanut paljon se, että Saksassa on tehty on- nistuneita talouspoliittisia ratkaisuja viimeisten 15 vuoden aikana. ”Erityisen tärkeää on ollut se, et-
tä työntekijäpuolen ja työnantajien tavoitteet ovat kohdanneet toisen- sa. Ammattiliitot ovat suostuneet ly- hennettyyn työviikkoon, maltillisiin palkkaratkaisuihin ja muihin työlli-
syyttä tukeviin toimenpiteisiin, kos- ka se on ollut sekä työntekijöiden et- tä maailmanmarkkinoilla kilpailevi- en yritysten etu.” ”Työpaikat ja luottamus tulevaisuu-
teen onnistuttiin säilyttämään myös maailmantalouden taantuman aika- na, ja tämä heijastui tietysti myös ko- timaiseen kysyntään. Kansantalout- ta ajatellen tämä on ollut suuri voit- to. Tällä hetkellä Saksan työttömyys on alhaisimmalla tasolla 20 vuoteen.” ■
1/2012 41
SUOMEN JA SAKSAN
välinen kauppa kasvaa Vuoden 2011 ensimmäisten 10 kuukauden aikana Suomi vei tavaroita Sak- saan 4,7 miljardin euron arvosta, mikä oli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona edellisvuonna. Tuonti Saksasta kasvoi 12 pro- senttia, ja oli 6,9 miljardia euroa. Vienti- ja tuontilukujen valossa Saksa on Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani. Saksan viennin arvioidaan vii- me vuonna ensimmäistä kertaa ylittäneen tuhannen miljardin euron rajan, joten Suomella on kokonaisuudessa vaatimaton osa.
It ja cleantech nousevat Vuoden 2012 alussa Saksassa toimi noin 250 suomalaisyritysten tytäryhtiötä työllistäen yh- teensä noin 24 000 ihmistä. Vuosien 2003 ja 2011 välillä suomalaisy-
rityksillä oli Saksassa 49 investointiprojektia, joista 22 prosenttia paperi-, paino- ja pakkaus- teollisuuden sekä 20 prosenttia it-alan ohjelmis- to- ja palvelutuotannon investointeja. Muita suu- ria investoijia olivat kemianteollisuus (10 %), viestintäala (8 %) ja mekaaninen puuteollisuus (8 %). Suomi on ollut merkittävin ulkomainen investoija Saksan paperi-
teollisuudessa, mutta viime vuonna toteutettujen säästötoimien odote- taan heijastuvan jatkossa myös tytäryhtiöihin Saksassa. Saksalais-suomalainen kauppakamari arvioi, että suomalaisten
investoinneissa it-alan ohjelmisto- ja palvelutuotanto nousee yhä merkit- tävämmäksi. Lupaavia uusia yhteistyömahdollisuuksia maiden yrityksille tarjoaa cleantech-sektori.
Joka kolmas tuontikone on saksalainen Vuoden 2010 lopussa Suomessa toimi noin 300 saksalaisyritysten tytäryhtiötä työllistäen noin 15000 ihmistä. Vuosina 2003–2011 saksalaisyrityksillä oli 30 investointiprojektia Suo-
messa. Suurimmat investoinnit kohdistuivat kuljetusalalle, energiateolli- suuteen, kemianteollisuuteen ja kulutustavarabisnekseen. Saksalais-suomalaisen kauppakamarin arvion mukaan saksalaiset tuot-
teet menestyvät Suomessa hyvin myös jatkossa. Noin joka kolmas Suo- meen tuotu kone on saksalainen. Saksalainen autoteollisuus on aktiivinen Suomen markkinoilla. Saksalaisille lupaava alue on myös energiatehokkuus, jossa heillä on huippuosaamista.
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68