”Lemminkäisen pohjoisista koh-
teista eksoottisin on Huippuvuorten lentokenttä. Sinne vietiin kalustoa ja jopa asvalttimassaa Norjasta proo- muilla. Rakentaminen piti ajoittaa lyhyeen kesäaikaan. Olosuhteet ovat siellä erittäin ankarat.” Kohtamäki arvioi, että pohjoisen
suurista hankkeista kilpailtaessa olo- suhteiden tunteminen on niin tärkeä asia, että esimerkiksi eteläeurooppa- laisilla yrityksillä on suhteellisen vä- hän menestymisen mahdollisuuksia. ”Vuodenajat on otettava huo-
mioon työmaiden aikatauluissa. Jos rakennamme tunnelin pohjoisessa, on hyvin tärkeätä tietää, millä viikol- la vuodesta sen pääsee aloittamaan. Tunneliin pitää päästä sisään, ennen kuin kovat pakkaset alkavat. Tekni- nen toteutus kylmissä oloissa vaa- tii erikoisosaamista esimerkiksi be- tonivaluissa. Suurin valttimme ovat ammattilaisemme, jotka ovat tottu- neet tekemään töitä ankarissa olo- suhteissa.” Energiatehokkuus on Kohtamäen
mukaan tärkeä argumentti rakenta- misessa myös Venäjällä, vaikka ener- gia siellä on edullista. ”EU on asettanut kunnianhimoiset
tavoitteet energiatehokkaalle raken- tamiselle, ja Suomen tavoitteet ovat niitäkin kovemmat. Uskon, että alan suomalaisyritykset saavat energiate- hokkuudesta kilpailuetua pohjoisen kohteissa.” ■
16 1/2012
Lemminkäisen koneet asvaltoivat Huippuvuorten lentokenttää pohjoisessa.
SUHTEET ON RAKENNETTAVA NYT
LI IKETOIMINTAMAHDOLLI- SUUKSIA ja kumppaneita Poh- jois-Venäjällä on etsittävä hyvis- sä ajoin ennen suurten energia- hankkeiden käynnistymistä, EK:n asiantuntija Timo Laukkanen sa- noo. ”Suomalaisyritykset ovat tois-
taiseksi panostaneet arktiselle alueelle varsin varovaisesti. Oli va- litettavaa, että suomalaisten rooli Norjan Snöhvit -kaasukenttähank- keen toteutuksessa jäi kovin pie- neksi. Siksi on hyvä, että Finpro ja Teknologiateollisuus ovat pe- rustaneet sivutoimipisteen Mur- manskiin.” Venäjän valtio haluaa, että
maan omat yritykset toteuttavat suurhankkeet. Näin ollen suoma- laisyritysten on luotava suhteet vahvoihin venäläisyrityksiin. ”Koska Venäjä käytännössä ra-
joittaa ulkomaalaista yritysomis- tusta ja ohjaa hankintoja omille yrityksilleen, tarvitaan usein yh- teistyökumppaneita, joiden kans- sa päästään kiinni isojen hank- keiden erikoisosaamista vaativiin osuuksiin.” Perusasiat Venäjällä hallitaan
siinä missä muuallakin, mutta suomalaiselle erikoisosaamiselle
löytyy Laukkasen mukaan toden- näköisesti kysyntää maanteiden, rautateiden, satamien, telakoiden, tuotantolaitosten ja kokonaisten kaupunkien suunnittelussa ja ra- kentamisessa. Suomalaiset ovat perinteisesti vahvoja myös offsho- re- ja laivanrakennushankkeissa. ”Jäämeren piirin luonnonva-
rojen hyödyntäminen edellyt- tää noin 1 800 erilaisen aluksen rakentamista 20 vuoden aikana. Pelkästään Gazpromille menee 350 alusta: öljytankkereita, öljyn- porauslauttoja, LNG-tankkereita, jäänmurtajia, tutkimusaluksia, tuotantoalustoja ja niin poispäin. Tämä on valtava mahdollisuus Suomen meriteollisuudelle.” Vaikka maailman jäänmurtajis-
ta yli puolet on suunniteltu ja ra- kennettu Suomessa, kilpailu jo- kaisesta uudesta tilauksesta on kovaa. Esimerkiksi Norjassa on hiljattain lanseerattu 25 miljoo- nan euron kahdeksanvuotinen arktinen laivateknillinen ohjelma. Suomalaisten olisi Laukkasen
mukaan luontevaa olla mukana myös energian- ja tiedonsiirto- hankkeissa. Ympäristöteknologian yrityksille arktinen alue merkitsee suuria mahdollisuuksia.
Lemminkäinen
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68