”Olisi tärkeää, että julkisella sektorilla tuotettua tutkimustietoa ja osaamista siirrettäisiin tehokkaammin yritysten käyttöön.”
Hannu Halisen mukaan Suomen tulisi pyrkiä Norjan ja Venäjän yhteishank- keisiin pohjoisessa.
noelämän edustajia. Kun esimerkiksi öljyvahinkosopimuksesta neuvotel- laan Suomessa, Gazpromin ja Lukoi- lin edustajille voidaan esitellä suoma- laista osaamista. Diplomatia, tiede ja talous nivoutuvat yhteen.” Venäjä on meille tärkeä arktinen
kumppani. Viime vuonna liikkeelle lähteneen Arktisen kumppanuutem- me keskeiseksi teemaksi on sovittu Koillisväylä, mikä tarjoaa arktiselle osaamisellemme erinomaiset puit- teet. Halisen mielestä Suomen tulisi pyrkiä mukaan myös Norjan ja Venä- jän yhteisiin hankkeisiin pohjoisessa. ”Sovittuaan kahdenvälisestä meri-
rajasta Barentsinmerellä Norja ja Ve- näjä ovat lähentyneet toisiaan monel- la tasolla. Emme halua jäädä ulkopuo- lelle heidän keskusteluistaan. Meillä on paljon osaamista, jota voisimme tähän kolmikantaan tuoda.”
Arktinen tutkimus elinehto
Suomi on ainoa maa, jonka arktises- sa strategiassa selvästi viitataan EU:n rooliin Jäämerellä. ”Energiaturvallisuus on luonnol-
lisesti keskeinen asia ajatellessam- me EU:n intressejä arktisella alueel- la. Muita tärkeitä asioita ovat muun muassa merenkulkuoikeuksien tur- vaaminen Koillisväylällä, kalastuspo- litiikka ja arktinen tutkimus.” Suomen tavoitteisiin kuuluu, että
EU hyväksytään pysyväksi tarkkai- lijaksi Arktiseen neuvostoon ja että Lapin yliopiston Arktisen keskuk- sen yhteyteen perustetaan EU:n ark- tinen informaatiokeskus. Korkeata- soinen arktinen tutkimus on Suomel- le ollut elinehto. Sitä on tarvittu niin metsätaloudessa, talvimerenkulussa kuin vaikkapa rakennettaessa infra- struktuuria routivaan maahan. Lapin yliopiston yhteydessä toi-
miva Arktinen keskus tekee muun muassa monitieteellistä tutkimus- ta kasvavan taloustoiminnan vaiku- tuksista arktisen alueen ekologiaan, ympäristöön ja yhteiskuntiin. Ilmas- tonmuutosta Arktisen keskuksen tiedemiehet seuraavat jäätikkötutki- muksen ja matemaattisen mallinnuk- sen avulla. ”Lapin ja Oulun yliopistoilla ja
useilla tutkimuslaitoksilla on tärkeä rooli Suomen arktisen strategian to- teuttamisessa. Vahva tutkimustoi- minta lisää Suomen kiinnostavuut- ta maailman tiedeyhteisön ja myös kansainvälisten yritysten piirissä. On muistettava, että tämä piiri ulottuu Jäämereltä myös Japaniin, Etelä-Ko- reaan ja Kiinaan.”
Tutkimustieto yritysten käyttöön
Suomen Ilmatieteen laitos tekee kan- sainvälisesti merkittävää arktista tut- kimusta ja on onnistunut myös tuot- teistamaan palvelunsa. ”Tutkimuksemme kohteita ovat jää,
meri, ilmasto ja ilmakehän koostu- mus. Annamme suomalaisille yrityk- sille tietoa siitä, mitä arktisella alueella on tapahtumassa. Lisäksi kehitämme palvelutuotantoamme. Esimerkiksi Arctia Shippingin kanssa rakennam- me arktisen alueen jäänmurtajapalve- lukonsepteja”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoo. Vahvan arktisen osaamisen ansi-
osta Suomella on Taalaksen mukaan ›› 1/2012 19
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68