This page contains a Flash digital edition of a book.
160000000 200000000


Irlanti Italia Kreikka Espanja


miljardia euroa


160 180


100 120 140


20 40 60 80


0 2007


Mikä sana kuvaa parhaiten tämänhetkistä kriisiä? Monet käyttävät nimitys- tä luottamuskriisi. Kyse on luottamusvajeesta sen suh- teen, kykenevätkö eräät val- tiot ja rahoituslaitokset suo- riutumaan veloistaan täy- simääräisesti ja sovitulla tavalla. Tätä vajetta pyrkivät niin hallitukset, EKP kuin pankitkin omilla toimillaan kuromaan umpeen. Luotta- muksen palautuminen edel- lyttää monissa maissa uskot- tavia toimia valtiontalouk- sien tasapainottamiseksi. Joka tapauksessa kyseessä on vuosien urakka.


Miten suomalainen pank- kisektori on selvinnyt vel- kakriisistä? Jos vertaa moniin keski- ja eteläeurooppalaisiin pank- keihin, Suomen pankkisek- tori on hyvässä kunnossa. Se näkyy luottoluokituksissa, Finanssivalvonnan arvioissa pankkien vakavaraisuudesta sekä siinä, miten pankit saa- vat markkinoilta rahoitusta.


2008


Eräät pohjoismaiset pankit ovat toimineet jopa ”turva- satamina”, kun keski- ja ete- läeurooppalaisiin pankkeihin ei ole uskallettu sijoittaa. Jos Suomen talouskasvu


pysähtyy tai kääntyy mii- nukselle, se vaikuttaa myös pankkien järjestämättömiin saamisiin ja viime kädessä luottotappioihin. Pankeilla on kuitenkin hyvät puskurit näitä vastaan.


Vaikuttaako lisääntyvä sääntely luotonantoon? Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyn uu- distamisen tarkoituksena on pienentää uuden kriisin to- dennäköisyyttä. Valitetta- vasti sääntelyn kiristäminen joudutaan viemään läpi tilan- teessa, jossa edellinen krii- si vielä jatkuu. Uusissa Basel III -suosituksissa, joihin joh- tavien teollisuusmaiden G20- ryhmä sitoutui loppuvuonna 2010, on monelta osin pitkät siirtymäajat, mutta esimer- kiksi Euroopan pankkiviran- omaisen EBA:n lokakuussa


2009 2010


2011 asettamat väliaikaiset vaatimukset tulee täyttää jo kesäkuuhun 2012 mennessä. Monissa maissa aidosti pe- lätään, että pankit pienentä- vät luotonantoaan enemmän kuin muuten tekisivät tällai- sessa tilanteessa. Euroopas- sa onkin maita, joissa yritys- luottokanta supistuu. Suo- mea tämä ei koske. Meidän pankkimme täyttävät vaka- varaisuusvaatimukset.


Mitä ongelmia rahoitus- markkinaveroon liittyy? Ruotsi ja Iso-Britannia ovat jo ilmoittaneet, etteivät ne tule siihen mukaan. Silti EU ajaa sitä eteenpäin. Pelkäs- tään euroalueella voimaan tuleva rahoitusmarkkinave- ro on meidän uhkakuvam- me. Silloin Suomen ja Ruot- siin väliin syntyisi jakolinja, jonka toisella puolella finans- sitransaktiot olisivat verotto- mia, toisella eivät. On help- po arvata, mitä silloin tapah- tuisi. Ruotsi hyötyisi Suomen kustannuksella. ■


1/2012 45 2011


Muutokset EKP:n likviditeetin jakautu- misessa kertovat eräi- den maiden pankkien vaikeuksista rahoi- tuksen hankkimisessa markkinoilta.


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68