160000000 200000000
Irlanti Italia Kreikka Espanja
miljardia euroa
160 180
100 120 140
20 40 60 80
0 2007
Mikä sana kuvaa parhaiten tämänhetkistä kriisiä? Monet käyttävät nimitys- tä luottamuskriisi. Kyse on luottamusvajeesta sen suh- teen, kykenevätkö eräät val- tiot ja rahoituslaitokset suo- riutumaan veloistaan täy- simääräisesti ja sovitulla tavalla. Tätä vajetta pyrkivät niin hallitukset, EKP kuin pankitkin omilla toimillaan kuromaan umpeen. Luotta- muksen palautuminen edel- lyttää monissa maissa uskot- tavia toimia valtiontalouk- sien tasapainottamiseksi. Joka tapauksessa kyseessä on vuosien urakka.
Miten suomalainen pank- kisektori on selvinnyt vel- kakriisistä? Jos vertaa moniin keski- ja eteläeurooppalaisiin pank- keihin, Suomen pankkisek- tori on hyvässä kunnossa. Se näkyy luottoluokituksissa, Finanssivalvonnan arvioissa pankkien vakavaraisuudesta sekä siinä, miten pankit saa- vat markkinoilta rahoitusta.
2008
Eräät pohjoismaiset pankit ovat toimineet jopa ”turva- satamina”, kun keski- ja ete- läeurooppalaisiin pankkeihin ei ole uskallettu sijoittaa. Jos Suomen talouskasvu
pysähtyy tai kääntyy mii- nukselle, se vaikuttaa myös pankkien järjestämättömiin saamisiin ja viime kädessä luottotappioihin. Pankeilla on kuitenkin hyvät puskurit näitä vastaan.
Vaikuttaako lisääntyvä sääntely luotonantoon? Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyn uu- distamisen tarkoituksena on pienentää uuden kriisin to- dennäköisyyttä. Valitetta- vasti sääntelyn kiristäminen joudutaan viemään läpi tilan- teessa, jossa edellinen krii- si vielä jatkuu. Uusissa Basel III -suosituksissa, joihin joh- tavien teollisuusmaiden G20- ryhmä sitoutui loppuvuonna 2010, on monelta osin pitkät siirtymäajat, mutta esimer- kiksi Euroopan pankkiviran- omaisen EBA:n lokakuussa
2009 2010
2011 asettamat väliaikaiset vaatimukset tulee täyttää jo kesäkuuhun 2012 mennessä. Monissa maissa aidosti pe- lätään, että pankit pienentä- vät luotonantoaan enemmän kuin muuten tekisivät tällai- sessa tilanteessa. Euroopas- sa onkin maita, joissa yritys- luottokanta supistuu. Suo- mea tämä ei koske. Meidän pankkimme täyttävät vaka- varaisuusvaatimukset.
Mitä ongelmia rahoitus- markkinaveroon liittyy? Ruotsi ja Iso-Britannia ovat jo ilmoittaneet, etteivät ne tule siihen mukaan. Silti EU ajaa sitä eteenpäin. Pelkäs- tään euroalueella voimaan tuleva rahoitusmarkkinave- ro on meidän uhkakuvam- me. Silloin Suomen ja Ruot- siin väliin syntyisi jakolinja, jonka toisella puolella finans- sitransaktiot olisivat verotto- mia, toisella eivät. On help- po arvata, mitä silloin tapah- tuisi. Ruotsi hyötyisi Suomen kustannuksella. ■
1/2012 45 2011
Muutokset EKP:n likviditeetin jakautu- misessa kertovat eräi- den maiden pankkien vaikeuksista rahoi- tuksen hankkimisessa markkinoilta.
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68