PANKIT
Velkakriisin AALLOILLA
Eurooppalaisten pankkien kuntoa arvioitaessa ei kannata tuijottaa keskiarvoon. Suomen pankkisektori on hyvässä kunnossa.
Finanssialan Keskus- liiton pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mukaan 1990-luvun alun pankkikriisin opetukset näkyvät yhä monella tapaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Epäluottamus pankkien välillä jatkuu euroalueel- la. Miten se näkyy, Finans- sialan Keskusliiton (FK) pääekonomisti Veli-Mat- ti Mattila? Pankit eivät anna toisilleen lainaa kovin mielellään, ai- nakaan ilman vakuuksia. Monet etelä- ja keskieuroop- palaiset pankit ovatkin jou- tuneet turvautumaan Eu- roopan keskuspankin (EKP) tarjoamaan rahoitukseen. Sen määrä on kriisin myötä kasvanut voimakkaasti.
EKP:lta on odotettu vas- taavia otteita kuin Yhdys- valtain keskuspankilta (Fediltä). Riittävätkö ny- kyiset toimet? EKP:n neuvoston joulukuun alussa tekemät päätökset jäi- vät muiden uutisten varjoon. Näen itse ne hyvin merkit- tävinä. Kolmen vuoden pi- tuiset rahoitusoperaatiot takaavat pankeille pitkäai- kaista rahoitusta matalilla koroilla. Pankit ottivatkin kolmen vuoden lainoja jou- lun alla runsain mitoin, liki
44 1/2012
500 miljardin euron verran. Toinen merkittävä päätös oli pankkeja koskevan vä- himmäisvarantovelvoitteen pudottaminen kahdesta yh- teen prosenttiin. Se vapaut- taa pankkien varoja ja va- kuuksia muuhun käyttöön. Lisäksi keskuspankki hyväk- syy jatkossa luotonantonsa vakuudeksi aiempaa laajem- man kirjon pankkien tarjoa- mia vakuuksia.
Ovatko laajemmat toimet poissuljettuja? Nykyistä laajempien toimen- piteiden, kuten valtioiden velkapaperien rajoittamat- tomien ostojen, esteenä on juridisia, poliittisia sekä ta- loudellisia seikkoja. Periaat- teessa EU-sopimukset sekä EU-lainsäädäntö estävät täl- laiset ostot. Pelkona on, että into talousuudistuksiin mo- nissa maissa häviäisi ostojen myötä. Lopuksi, velkapape- riostojen heijastuminen eri- laisten varallisuusesineiden hintojen tai yleisen hintata- son nousuna on aina keskus- pankin viimekätinen huoli.
Mikä tekee EKP:n nykyisis- tä operaatioista merkittäviä? Ne turvaavat eurooppalais- ten pankkien maksuval- miutta. Näin pienennetään sellaisen tapahtuman toden- näköisyyttä, jossa lähtökoh- taisesti vakavarainen pank- ki menee nurin sen takia, et- tei sillä ole maksuvalmiutta. Esimerkiksi belgialais-rans- kalainen Dexia oli rakenta- nut toimintansa merkittä- vässä määrin lyhytaikaisen markkinarahoituksen va- raan. Kun sitä ei enää saa- nutkaan, pankki oli nopeas- ti vaikeuksissa.
Missä kunnossa euroop- palainen pankkijärjestel- mä on? Keskiarvo kuvaa sitä tällä hetkellä huonosti, sillä ha- jonta on suurta. Italiassa, Kreikassa ja muun muassa Irlannissa on pankkeja, jotka ovat paljolti keskuspankkira- hoituksen varassa. Samaan aikaan moni muu pankki on vakavarainen ja saa hyvin etenkin lyhytaikaista mark- kinarahoitusta.
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60 |
Page 61 |
Page 62 |
Page 63 |
Page 64 |
Page 65 |
Page 66 |
Page 67 |
Page 68