Kuva Marjut Hentunen


TÄSTÄ ONkysymys


Työpolitiikalla kohti uusia ratkaisuja


Noin 150 vuotta sitten Suomessa lähes kaikki 600 000 työntekijää olivat maanviljelijöitä. Kan- sakunta on vaurastunut teollisen kehityksen ja väestönkasvu myötä. Nyt töitä tekee 2,5 miljoo- naa ihmistä. Suurin työllistäjä ovat palvelualat.


Mistä rakennemuutoksessa on kyse, EK:n asiantuntija Mikko Räsänen? Elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden rakenne- muutos on välttämätön yhteiskunnan uudistu- misen, kasvun ja kehittymisen takia. Eri toimialat kohtaavat rakennemuutoksen eri aikoina ja eri ta- voin. Rakennemuutoksessa työpaikkoja ja yrityk- siä häviää, mutta uusia syntyy eri aloille ja alueille. Rakennemuutoskin muuttaa muotoaan. Kan-


sallisista klustereista on siirrytty kansainvälisiin verkostoihin. On tärkeää, että tuottavimmat toi- minnot säilytetään Suomessa.


”Rakenne- muutoksessa työpaikkoja ja yrityksiä häviää, mutta uusia syntyy eri aloille ja alueille.”


EK:n asiantuntija Mikko Räsänen


Työn tekeminen, johtaminen ja osaamistarpeet


muuttuvat. Nopeista muutoksista huolimatta suomalaiset ovat tyytyväisiä työelämän laatuun. Työolobarometrin mukaan se saa kouluarvosa- nan kahdeksan. Koettu varmuus omasta työpaikasta on heiken-


tynyt, vaikka työpaikkoja syntyy enemmän kuin niitä kuolee. Tämä positiivinen, hidas rakenne- muutos harvemmin näkyy julkisuudessa, toisin kuin yt-neuvottelut ja irtisanomiset.


Miten rakennemuutosta tuetaan? Äkillisten rakennemuutosten hoitaminen muu- tosturvalla sekä elinkeinopoliittisilla toimilla uu- sien työpaikkojen ja yritysten perustamiseksi on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi hoitaa kriise- jä. Äkillisissä ja suurissa irtisanomistilanteissa on työ- ja elinkeinohallinnon sekä yrityksen ja pai- kallisen elinkeinoyhtiön yhteistyöllä pystytty luo- maan korvaavia työpaikkoja ja vähentämään työt- tömäksi jäävien määrää jopa alle puoleen alun pe- rin kaavaillusta. Tarkoitus on ottaa oppia äkillisen rakennemuutoksen toimintamallista ja tuoda se osaksi TE-toimistojen normaalityötä. Positiivista rakennemuutosta voidaan tukea


laaja-alaisella elinkeino- ja työvoimapolitiikalla. Työ- ja elinkeinoministeriössä malliin katsotaan kuuluvan myös työelämän laatukysymykset. Työ- ja elinkeinoministeriön TEMin lanseeraama käsi- te työpolitiikka painottaa työn tuottavuutta, työ- elämän laatua sekä työmarkkinoiden toimivuu- den parantamista. Mainitut tavoitteet ovat tärkeitä. On myös hy-


vä tarkastella työn tekemistä ja teettämistä yli po- litiikkarajojen. Silloin voidaan tarkistaa, että eri puolilla tehtävät toimet sopivat yhteen ja vahvis- tavat toisiaan.


Missä on vielä parantamisen varaa? Yksi keskeinen tekijä on jäänyt ministeriön luon- noksissa vähälle huomiolle: työrauha. Suomalai- sen yritystoiminnan kansainvälinen kilpailukyky on avainasia työllisyyden ylläpitämiseksi. Yritys- ten toimintavarmuudessa työrauha on yksi tär- keimmistä tekijöistä. Siksi sen on oltava näkyväs- ti mukana myös työpolitiikan kehittämisessä. ■


42 1/2012


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60  |  Page 61  |  Page 62  |  Page 63  |  Page 64  |  Page 65  |  Page 66  |  Page 67  |  Page 68