tullut rahaa. Myös kaikilla oppilailla on oma tili, jolle maksetaan palkkaa tehdystä työstä. ”Kello 10.45 yrityskylän pankkiin


on pitkä jono, kun lapset jonottavat omaa pankkikorttiaan ja pin-koodi- aan”, Alakoski nauraa. Kortilla voi ostaa Yrityskylän kau-


poista oikeita tuotteita. Kuitista nä- kyy, paljonko veron osuus on ollut os- tohinnasta. Myös palkasta pidätetään veroa, aivan kuten tosielämässäkin. ”Mikäli aamupäivän palkka ei riitä


haluttuun ostokseen, on odotettava iltapäivään. Päivän aikana oppii par- haimmillaan niin työntekoa, kulutta- mista kuin säästämistäkin”, Alakos- ki kuvailee. Työtehtävissä painotetaan yhteis-


työtä ja vuorovaikutusta. Päivän päät- teeksi äänestetään kylän paras asia- kaspalveluyritys. ”Mikä mukavinta, onnistuminen


omassa työssä ja asiakaspalvelussa on oppilaille yhtä tärkeää kuin vapaa-ai- ka ja ostaminen”, Alakoski kertoo.


Minusta tulee yrittäjä!


Koululaisten innostus Yrityskylä-päi- vän jälkeen on silminnähtävää, ja ta- pahtumista keskustellaan kotona vilkkaasti. ”Moni koululainen huutaa jo ko-


tiovella, että paras koulupäivä ikinä. Jotkut jopa keksivät, miksi haluavat isona”, Alakoski sanoo. Koululaisten Yrityskylälle anta- mista numeroista kolme neljäsosaa on ollut kiitettäviä. ”Tosi kova arvosana esipuberteet- ti-ikäiseltä, kun ajattelee, miten pal- jon muuta tarjontaa lapsille ja kouluil- le on”, Alakoski korostaa. Koululaiset kokevat oppineensa


päivän aikana etenkin talousosaamis- ta: että tilillä on oltava rahaa laskujen maksuun ja että rahan eteen on tehtä- vä työtä. Myös koron ja verojen mer- kityksestä päästään jyvälle.


42 5/2013


”Ennen kaikkea lapset oppivat Yri-


tyskylässä yhteiskuntarakenteesta ja yritysten osuudesta yhteiskunnan toiminnassa”, Alakoski painottaa.


Toiminta laajenee


Kuluvana lukuvuonna Yrityskylissä vierailee 30 000 kuudesluokkalaista 160 kunnasta. Kylät tavoittavat puo- let ikäluokasta. Toiminta on paisunut ripeästi keväästä 2010, jolloin pilotti- Yrityskylässä kävi 800 lasta. Tavoitteena on, että kaikki Suomen


ne luovat yhteiskunnan ja sen hyvin- voinnin.


”Kaikki opettajatkaan eivät käsi- tä sitä. Se on näkynyt muun muassa epäluulona Yrityskylä-konseptia koh- taan. Mielipiteet kyllä muuttuvat vie- railun jälkeen. Opettajilta – ja myös vanhemmilta – tuleva runsas palaute on miltei yksinomaan kiittävää”, Ala- koski painottaa.


”Ei tämä kaukana vientituotteesta enää ole, täytyy vain konseptoida hyvin.”


Tomi Alakoski


kuudesluokkalaiset pääsisivät vierai- lulle. Pohjois-Suomesta puuttuu vie- lä oma kylä, ja Uusimaa tarvitsisi vä- kimääränsä takia toisen. ”Miljoonalla lisäeurolla saataisiin


koko ikäluokka mukaan. Se on pie- ni summa pehmentämään siirtymis- tä alakoulusta yläkouluun, jossa op- pilasta ryhdytään valmentamaan yh- teiskunnan kansalaiseksi.” Vaikka opettajien yrittäjyyskas-


vatuksesta puhutaan paljon, koulu- maailma on Alakosken mukaan vie- läkin muusta yhteiskunnasta irralli- nen saareke. ”Lapset ovat ymmällään, kun ala-


koulussa ei puhuta sanaakaan yrityk- sistä, ja sitten yhtäkkiä yläkoulussa aletaan rummuttaa, että hankkikaa opiskelupaikka ja menkää töihin.” Yritysten pitäisi Alakosken mieles- tä osata viestiä paremmin siitä, että


Yrityksillekin hyödyllistä Yrityskylät pyörivät kuntien, valtion, yritysten sekä yhdistysten ja sääti- öiden rahoituksella. Budjetointi on suunniteltu niin, ettei osallistumi- nen tule millekään osapuolelle liian raskaaksi. ”Yrityksille tämä on hyvä tapa hankkia näkyvyyttä ja tehdä toimin- taa tutuksi. Harva pystyy vastaanot- tamaan joka vuosi 5 000 koululaista, mutta täällä se on mahdollista”, Ala- koski toteaa. Alkuvaiheessa Alakoski teki hartia-


voimin töitä, että sai yritykset usko- maan hankkeeseen. Kun UPM lähti mukaan, kumppanien hankinta hel- pottui huomattavasti. Uusia yritys- kumppaneita toivotaan edelleen mu- kaan. ”Jokaisessa kylässä voi käytännön


syistä olla vain yksi pankki ja energia- yhtiö, mutta esimerkiksi kauppoja voi olla useampia. Onhan myös oikeas- sa yhteiskunnassa kilpailua”, Alakos- ki huomauttaa. Osallistumistapa mietitään jokai-


sen yrityksen kanssa erikseen, jot- ta toiminta olisi kuudesluokkalaisen näkökulmasta riittävän konkreettis- ta. Ruokatalo Atria toi Yrityskylään Sibylla-ravintolan, ja Saarioinen pys- tyttää tuotantolinjan. ”Pankkitoimintaa ja vähittäiskaup- paa on helppo simuloida, mutta esi- merkiksi paperikoneen valmistus on- kin jo vaikeampi. Olemme kuitenkin löytäneet välinetoimittajia, joilla on


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60