PALKKAHAITARI LEVEÄMMÄKSI
T
arvitsemme yhä paremmin kou- lutettua työvoimaa ja yrityksiä, joilla on kyky tuoda uusia kor- kean jalostusarvon tuotteita ja palveluita maailmanmarkki- noille. Hallituksen tavoite työ-
panoksen lisäämiseksi on oikea, mutta toi- meen on ryhdyttävä rohkeammin. Julkista sek- toria tulee pienentää, jotta työvoima liikkuisi paremmin ja olisi tuottavammassa käytössä.
Onko Jyrki Kataisen hallitus oikealla tiellä pyrkiessään löytämään keinoja työpanoksen lisäämiseksi Suomessa? Hallituksen on pakko pysyä tällä linjalla, koska työikäisten osuus väestöstä pienenee. Radikaa- lia muutosta on kuitenkin yhdellä otsikkota- son paperilla vaikea saada aikaan. Hallituksen ohjelmasta puuttuvat erityisesti palkkahaita- rin leventämiseen tähtäävät toimet. Saksassa ne yhdessä muiden uudistusten kanssa käyn- nistivät työvoiman kasvun. Saksassa on Eu- roopan maista Liettuan jälkeen suhteellises- ti eniten matalapalkkatyöllisiä. Suomessa ja Tanskassa heitä on vähiten. Mielenkiintois- ta on, että Liettuan talouskasvu on Euroopan nopeinta, ja Saksassakin se on mallikasta, kun taas Suomi ja Tanska rämpivät.
Ihmisten saaminen kortistosta työ elämään on vain osaratkaisu. Kuinka säilytämme elintasomme? Kun yhteistuumin pidämme palkkakustan- nukset kilpailukykyisellä tasolla ja saamme mahdollisimman paljon ihmisiä työmarkki- noiden käyttöön, investoinnit lisääntyvät
ja
talous alkaa kasvaa. Tämä on hallituksen työ- linjan perusajatuksia: työvoiman tarjonnan li- sääntyminen saa aikaan työvoiman kysynnän lisääntymisen. Painottaisin kuitenkin erityi- sesti sitä, että Suomen on globaalissa kilpai- lussa menestyäkseen tuotettava markkinoille uusia korkean jalostusarvon tuotteita. Niille perustuvassa liiketoiminnassa tarvitaan en- nen kaikkea hyvin koulutettua työvoimaa. Julkisen talouden kannalta grillikioskin pitä- jä ja vaikkapa Nokian insinööri ovat siinä mie- lessä yhtä tärkeitä, että he maksavat veroja ei- vätkä tarvitse yhteiskunnan tukia. Mutta elin- tasomme ja tulevaisuutemme kannalta ei ole yhdentekevää, millaista työtä kansa tekee ja missä tuotteet ja palvelut myydään.
Onko meillä riittävästi kasvun kannustimia? Ei. Jos tuijotamme pelkästään sitä, että saam- me matalapalkkatyötä lisää, elintasomme ei nouse. Saksassa on alhainen työttömyys, mutta tuottavuudessa on parantamisen varaa. Euroopassa yleensäkin leveämmän palkka- haitarin maissa on muita alhaisempi tuotta- vuus. Tarvitsemme Suomeen tuotteita, jotka pitävät hintansa ja ovat vaikeammin kopioi- tavia. Näin pääsisimme kroonisesta vaihto- suhteen heikkenemisestä eroon. Se parantaisi myös julkisen talouden tilannetta ja pienen- täisi kestävyysvajetta epäsuorasti. Nyt kehit- teillä oleva kasvurahastojen rahasto ei vielä kesää tee. Yrittäjyyden ja riskinoton kannus- timia tarvitaan ehdottomasti lisää. Työpaik- koja kotimaassa luovia kasvuyrityksiä tarvi- taan lisää.
AKI KANGASHARJU ■ Syntynyt 1969
■ Kauppatieteen tohtori, professori
■ Nordean tutkimusjohtaja helmikuusta 2012 alkaen, pääekonomisti lokakuusta 2013 alkaen
■ Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus- professori 2001–2010, ylijohtaja 2010–2012
■ Toiminut tutkijana ja opettajana Suomessa, Englannissa, Ranskassa, Hollannissa, Uudessa- Seelannissa ja Yhdys- valloissa
›› 5/2013 27
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60