tai nestemäisten hiukkasten seosta. Sellaisia ovat esimerkiksi pakokaasut. Mahdollisuus mitata pienimpien-


kin aerosolihiukkasten lukumäärä on merkittävä kehitysaskel ilmakehätut- kimuksessa ja koko nanoteknologias- sa. Kone imee jatkuvasti hiukkasia si- suksiinsa, kasvattaa ne ja lopuksi ana- lysoi. Kun laskutoimitus on valmis, laskuri piirtää näytölle käppyrän. ”Tämän laboratorion ilmassa on


nyt noin 2 000 erilaista hiukkasta kuutiosenttimetriä kohden eli suun- nilleen nopan kokoisessa tilassa. La- pissa hiukkasten lukumäärä saattaisi olla muutama sata, Pekingissä sato- jatuhansia tai jopa miljoonia”, toimi- tusjohtaja Joonas Vanhanen sanoo.


Uniikki teknologia


Airmoduksen hiukkaslaskuri sai al- kunsa ilmakehätutkijoiden tarpeesta mitata pienempiä hiukkasia kuin mi- hin kaupalliset laitteet pystyivät. ”Akatemiaprofessori Markku Kul-


malan tutkijaryhmällä oli kova halu selvittää, miten ilmakehän aerosoli- hiukkaset muodostuvat. Koska sii- hen ei ollut laitetta, lähdimme kehit- tämään ratkaisua. Kun huomasimme, että se kiinnostaa muitakin tutkijoi- ta, mietimme, että siitä saattaisi tul- la bisnes.” Ja sellainen siitä tuli. Airmodus pe- rustettiin vuoden 2010 alussa, ja tä- nä vuonna liikevaihto saattaa kivuta yli miljoonan euron. Perustajina oli- vat Kulmalan ja Vanhasen lisäksi ny- kyinen teknologiajohtaja Jyri Mikki- lä ja akatemiatutkija Mikko Sipilä. Ennen Airmodusta Kulmala on ol-


lut käynnistämässä neljää muuta fy- siikan laitoksen ilmakehätieteiden osastosta noussutta spin off -yritys- tä. Niille ei ole käynyt yhtä hyvin kuin Airmodukselle, vaan kaikki ovat kaa- tuneet.


”Me onnistuimme, koska tekno- logiamme on uniikki. Sille on pienet, mutta olemassa olevat ja jopa kasva- vat markkinat tutkimusmaailmassa.


Sillä pystymme pian pyörittämään pientä yritystä tulorahoitteisesti”, Vanhanen sanoo. Toimintaa ovat tukeneet rahoitta-


jat. Innovaatiopuolella ei tehdä pika- voittoja. Ensimmäiset kaksi vuotta tutkija-yrittäjät tuotteistivat kehittä- määnsä teknologiaa.


”Ensimmäinen tuotteemme oli niin sanottu esikäsittelylaite, jo- ta voidaan käyttää minkä tahansa nanohiukkaslaskurin edessä. Sitä tar- vitaan, jotta pääsee käsiksi yhden na- nometrin hiukkasiin. Pelkälle hiuk- kaslaskurille on olemassa markkinat, joilla jo kilpaillaan.”


Markku Kulmala on tiivistänyt tie-


deyhteisön ja elinkeinoelämän väli- sen eron siten, että tiede tekee rahas- ta tietoa ja yritykset tekevät tiedosta rahaa. Airmodus on hyvä esimerk- ki siitä, miten tiede ja yritysmaailma hyötyvät toisistaan: yritys saa tuoret- ta tutkimustietoa, tutkijat parempia työvälineitä. ”Suomi on loistava ponnahduslau-


ta. Täällä on aktiivista aerosolitutki- musta ja meillä hyvät suhteet tutki- musmaailmaan. Kun teemme tuo- tekehittelyä,


taistelemme päivän


polttavan tieteen kanssa”, Vanhanen sanoo.


”Lapissa


hiukkasten luku- määrä saattaisi olla muutama sata, Pekingissä satoja- tuhansia tai jopa miljoonia.”


Yrittäjät halusivat kehittää myös oman hiukkaslaskurinsa. Nyt niitä on kahta eri mallia: toinen tutkijoille ja toinen teollisille markkinoille.


Tiedosta rahaa


Joonas Vanhanen istuu yliopiston kahvilassa ja juo automaattikahvia. Viereisissä pöydissä on huppareihin pukeutuneita nuoria. ”Toivon, että voimme tulevaisuu-


dessa työllistää merkittävästi osaajia, joita täältä valmistuu. Mutta yrityk- semme työllistävä vaikutus on suu- rempi kuin meillä on työntekijöitä. Keskitymme mittalaiteiden kehittä- miseen, myymiseen, huoltamiseen ja kalibroimiseen. Muun olemme ul- koistaneet”, Vanhanen sanoo.


Airmodus tavoittelee lähitulevai- suudessa nykyistä vankempaa jalan- sijaa tiedemarkkinoilta, ja se pyrkii myös avaamaan uusia ovia teollisuu- desta. Yrityksen hiukkaslaskurista ovat jo kiinnostuneet muutkin kuin tiedeyhteisöt.


”Pienimmänkin hiukkasen ter-


veysvaikutukset voivat olla suuret, koska se on helppo hengittää syvälle keuhkoihin. Autoteollisuuden pääs- tömittauksissa vaaditaan jo, että pie- niä hiukkasia mitataan. Se on luonut meille markkinat sinne.” Toimitusjohtaja uskoo, että pien- ten hiukkasten lukumääräpitoisuuk- sien mittaaminen lisääntyy, sillä asen- teet ja ilmanlaatukriteerit tiukentu- vat.


”Kun arktinen laivareitti avautuu eikä laivoille ole päästörajoituksia, mustaa hiiltä tuprutetaan jäätikön päälle. Se on aerosoleihin liittyvä suu- ri ympäristöuhka. Sitäkin kautta mit- taustarve lisääntyy.” Yritys tutkii koko ajan uusia mark- kinoita. Kasvu vaatii varovaisuutta, sillä hankkeet ovat kalliita ja edellyt- tävät suurta markkinapotentiaalia. ”Jos näemme jossain, vaikka lääke- tieteessä, riittävän suuret markkinat tietynlaiselle mittalaitteelle, voimme kehittää sellaisen. Haastavaa tässä on se, että yksikään markkinoista ei ole yksin valtavan suuri.” ■


5/2013 25


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60