Tallennusmuoto vaikuttaa merkit-
tävästi aineiston säilymiseen, ja jos tallenteen avaamiseen vaaditaan tiet- ty laite, on se aina säilymisen ja hyö- dynnettävyyden kannalta riski. Luoma-aho toteaa, että perintei- nen paperi on yksi säilyvimmistä ja helpoimmin käytettävistä tallennus- muodoista. ”Elkassa, kuten ammatti- maisesti hoidetuissa arkistoissa yleen- säkin, ilman kosteus ja lämpötila on vakioitu. Hyvälle paperille kirjatut tiedot säilyvät hyvin.”
Kohti digiaikaa
Elkassa käynnistyi viime vuonna laa- ja aineiston digitointiprojekti, jonka tarkoituksena on parantaa arkiston valmiuksia sähköisen materiaalin vastaanottamisessa. Projektin tulok- sena syntyi muun muassa arkisto- järjestelmän määrittelydokumentaa-
tio. Tällä hetkellä käynnissä on Open Source Archive -projekti, jonka ta- voitteena on kehittää avoimeen läh- dekoodiin perustuvat ratkaisut digi- taaliseen pitkäaikaissäilyttämiseen ja arkistoaineistojen hallintaan. Elkan tietojärjestelmää ollaan uu- simassa, ja samaan aikaan kehitetään tiedonhakua paremmin palvelevaa portaalia. Jo nyt arkiston verkkopal- veluissa on vuosittain useita tuhansia kävijöitä. Tulevaisuudessa painopiste siirtyy yhä enemmän sähköiselle puo- lelle. Ihan kaikkea tietoa ei jatkossa- kaan voida laittaa julkiseksi verkkoon, vaan osa arkistoista on vain tunnis- tettujen käyttäjien saatavilla. Näin on siksi, että joidenkin aineistojen käyt- töä rajoittavat lainsäädäntö ja arkiston luovuttajan asettamat käyttöehdot. ”Esimerkiksi henkilötietolaki ja pankkisalaisuus rajoittavat tiedon jul-
kistamista joskus turhankin tiukasti. Tiedämme esimerkiksi, että tammi- kuussa vuonna 1823 tehtiin Turun Säästöpankkiin ensimmäinen talle- tus, arvoltaan kuusi ruplaa. Mutta lähes 200 vuotta myöhemminkään emme voi kertoa talletuksen tekijän nimeä, vaikka se mainitaan muun muassa säästöpankin omassa histo- riikissa”, Jarmo Luoma-aho kertoo. Onneksi kaikesta Elkaan saapuvas- ta aineistosta vain hyvin pienen osan käyttö on jollakin tavalla rajoitettua. Arkisto tarjoaa valtavan määrän va- paasti käytettävissä olevaa tietoja use- an vuosisadan ajalta ja elinkeinoelä- män kaikilta sektoreilta. Elkan tutkijasali on kaikille avoin, ja Elkan henkilökunta opastaa tie- don etsimisessä ja asiakirjojen käy- tössä. Arkistossa käy vuosittain noin 400 tiedonhakijaa. ■
TIETO AMMATTILAISTEN KÄSISSÄ
Ammattitaitoinen tietojen säilyt- täminen on arvokas apu, jota suu- remmat yritykset ovat osanneet jo hyödyntää. EK:n lainsäädäntöjoh- taja Hannu Rautiainen toteaa, et- tä Elinkeinoelämän keskusarkisto on erittäin tärkeä yhteiskunnallisen tiedon säilyttäjä. Elkan hallituksen varapuheenjoh- tajana toimiva Rautiainen korostaa,
että Elka on nimenomaan arkisto, ei museo. ”Tutkijat käyttävät Elkan pal- veluja tehokkaasti monenlaisen tie- don hakuun. Yritykset voisivat käyttää Elkassa säilytettäviä tietojaan aktiivi- semmin muuhunkin kuin historiatieto- jen tarkistamiseen merkkipäivien ol- lessa ajankohtaisia.” Rautiainen toivoisi, että pk-yritys- ten arkistoja tulisi Elkaan säilytettä-
väksi nykyistä enemmän. Monilla pienilläkin yrityksillä on pitkät juu- ret ja kiinnostava tapahtumahisto- ria. ”Voi olla, että kynnys koetaan
hiukan korkeaksi, ja pk-yrityksissä vähätellään oman yrityksen histo- riaa. Elkan pitäisi olla itsekin aktiivi- sempi markkinoinnissaan pk-yritys- ten suuntaan”, toteaa Rautiainen.
5/2013
33
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60