This page contains a Flash digital edition of a book.
ICT2015-HANKKEET ETENEVÄT


Työ-ja elinkeinoministeriön asetta- ma ICT2015-työryhmä julkisti tam- mikuussa paljon julkisuutta saaneen raportin ”21 polkua kitkattomaan Suomeen”. Raportin tavoite on luo- da Suomesta tietotekniikan osaa- misen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa, ja jos- sa julkiset palvelut ovat asiakasläh- töisiä ja kitkattomia. Kovalla työllä tehty raportti ei ole hukkunut ministeriön arkistoihin. ”Maan hallitus on varannut eh-


dotusten toteuttamiseen merkit- täviä rahasummia, ja monet eh- dotukset ovat jo toteutusvaihees- sa”, sanoo työryhmän vetäjä Pekka Ala-Pietilä. Valtiontalouden kehyskaudel-


le 2013–2017 on varattu kansalli- sen palveluarkkitehtuurin rakenta- miseen 120 miljoonaa euroa ja kas-


vurahoitusohjelman toteuttamiseen 35 miljoonaa euroa vuosittain. Kansallisen palveluarkkitehtuu- rin, palveluväylän ja sähköisen tun- nistamisen avulla voidaan saada huomattavia säästöjä julkisella sek- torilla, kun eri organisaatioiden tie- tojärjestelmät voivat keskustella keskenään. ”Samalla helpottuu tie- don välitys myös julkis hallinnon ja yksityissektorin välillä”, painottaa Ala-Pietilä. Kasvurahoitusohjelma puolestaan tuo kasvuyritysten ulottuville uusia rahoitusvaihtoehtoja aikana, jolloin yksityinen rahoitus on ollut kiven alla. Suomen Teollisuussijoitus saa kehyskaudella 30 miljoonaa euroa vuosittain kasvurahastojen rahas- ton perustamiseen. Samoin Tekesin ja Finnveran rahoitusmahdollisuudet paranevat. ■


”Kaikkien polkujen yksi keskeinen tavoite on, että uusia palveluita voitaisiin kehittää ja hankkia


ketterämmin.” Pekka Ala-Pietilä


›› s.19


TÄMÄN HETKEN KASVUALOJA


■Cleantech (liikevaihto 24,6 miljardia


euroa, vuosikasvu 15 %, tavoite vuoteen 2020 noin 50 miljardia euroa ja 50 000 uutta työpaikkaa)


■ Kemianteollisuus (liikevaihto 22 miljardia euroa, viennin arvo 13,3 miljardia euroa, Suomessa noin 35 000 työpaikkaa).


■ Lääketieteen teknologia (liikevaihto 1,7 miljardia euroa, työllistää noin 20 000 henkeä Suomessa, viennin kasvu 2012 22,8 %)


■Peliteollisuus (liikevaihto 350 miljoonaa euroa, työllistää 1 800 henkeä, kasvu vuonna 2012 noin 30 %)


■ Ohjelmistoala (liikevaihto 5,4 miljardia euroa, työllistää 39 000 henkeä, kasvu vuonna 2012 noin 5,8 %)


■ Älykkäät koneet ja laitteet


(ohjelmistosta riippuvaisen teollisuuden liikevaihto noin 38 miljardia euroa)


LÄHIVUOSIEN MAHDOLLISUUKSIA


■Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalos- tuksen tuomat uudet mahdollisuudet


■ Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)


■ Teollisuutta palveleva suunnittelutyö ■ Autoteollisuuden murros LÄHDE: MM. EK:N JÄSENLIITOT


kennojen ja tuulivoimalaitteiden val- mistus ovat kasvubisneksiä, mutta eurooppalaiset yritykset ovat olleet vaikeuksissa, koska aasialaiset ovat vallanneet markkinat. Toisaalta erikoistuminen tarjoaa


mahdollisuuksia jotakuinkin kaikilla aloilla. Esimerkiksi tekstiili- ja vaate- tusteollisuutta ei Suomessa lueta kas- vualaksi, mutta silti siellä on menes- tyviä yrityksiä, kuten Sievin Jalkine, Globe Hope ja Luhta.


Edellytykset kuntoon Nopealiikkeisten verkostojen aikaan Suomen elinkeinopolitiikan ei kan- nata tähdätä niinkään menestyvien klustereiden syntymiseen, vaan edel- lytysten luomiseen kaikille yrityksil- le. Tämä onkin Suomen elinkeino- strategian ydin. Edellytysten luominen tarkoit- taa muun muassa positiivisen yrittä- jyysilmaston rakentamista, innovaa- tioiden vauhdittamista, koulutuksen kehittämistä, toimintaympäristön


22 5/2013


tekemistä houkuttelevaksi ja pää- omamarkkinoiden kehittämistä. Alkuvaiheessa olevalle yritykselle


rahoitus on suurin pullonkaula. Tä- män haasteen ratkaisussa valtiolla on ollut keskeinen rooli. Tekes on autta- nut monta innovaatiota liikkeelle, ja lähes kaikki viime vuosina syntyneet venture capital -rahastot ovat synty- neet valtiollisen Suomen Teollisuus- sijoituksen avulla. ”Julkisen rahoituksen rooli on ol- lut kriittisen tärkeä meille. Haastaisin muut eläkeyhtiöt Ilmarisen tapaan mukaan talkoisiin, sillä suomalaiset startupit tarvitsevat lisää pääomaa muiltakin kuin valtiolta”, sanoo Men- dorin Kristian Ranta. Myös kansallinen koulutus- ja tut-


kimuspolitiikka luo tärkeää pohjaa uudelle kasvulle. Esimerkiksi Men- dorin askeleet ovat ulottuneet näin pitkälle osaltaan siksi, että yhtiössä ja sen ympärillä on niin paljon kan- sainvälisesti tunnustettua osaamis- ta diabeteksen tutkimuksessa ja alan kaupallistamisessa. ■


KUVA SUSA JUNNOLA


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60