ICT2015-HANKKEET ETENEVÄT
Työ-ja elinkeinoministeriön asetta- ma ICT2015-työryhmä julkisti tam- mikuussa paljon julkisuutta saaneen raportin ”21 polkua kitkattomaan Suomeen”. Raportin tavoite on luo- da Suomesta tietotekniikan osaa- misen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa, ja jos- sa julkiset palvelut ovat asiakasläh- töisiä ja kitkattomia. Kovalla työllä tehty raportti ei ole hukkunut ministeriön arkistoihin. ”Maan hallitus on varannut eh-
dotusten toteuttamiseen merkit- täviä rahasummia, ja monet eh- dotukset ovat jo toteutusvaihees- sa”, sanoo työryhmän vetäjä Pekka Ala-Pietilä. Valtiontalouden kehyskaudel-
le 2013–2017 on varattu kansalli- sen palveluarkkitehtuurin rakenta- miseen 120 miljoonaa euroa ja kas-
vurahoitusohjelman toteuttamiseen 35 miljoonaa euroa vuosittain. Kansallisen palveluarkkitehtuu- rin, palveluväylän ja sähköisen tun- nistamisen avulla voidaan saada huomattavia säästöjä julkisella sek- torilla, kun eri organisaatioiden tie- tojärjestelmät voivat keskustella keskenään. ”Samalla helpottuu tie- don välitys myös julkis hallinnon ja yksityissektorin välillä”, painottaa Ala-Pietilä. Kasvurahoitusohjelma puolestaan tuo kasvuyritysten ulottuville uusia rahoitusvaihtoehtoja aikana, jolloin yksityinen rahoitus on ollut kiven alla. Suomen Teollisuussijoitus saa kehyskaudella 30 miljoonaa euroa vuosittain kasvurahastojen rahas- ton perustamiseen. Samoin Tekesin ja Finnveran rahoitusmahdollisuudet paranevat. ■
”Kaikkien polkujen yksi keskeinen tavoite on, että uusia palveluita voitaisiin kehittää ja hankkia
ketterämmin.” Pekka Ala-Pietilä
›› s.19
TÄMÄN HETKEN KASVUALOJA
■Cleantech (liikevaihto 24,6 miljardia
euroa, vuosikasvu 15 %, tavoite vuoteen 2020 noin 50 miljardia euroa ja 50 000 uutta työpaikkaa)
■ Kemianteollisuus (liikevaihto 22 miljardia euroa, viennin arvo 13,3 miljardia euroa, Suomessa noin 35 000 työpaikkaa).
■ Lääketieteen teknologia (liikevaihto 1,7 miljardia euroa, työllistää noin 20 000 henkeä Suomessa, viennin kasvu 2012 22,8 %)
■Peliteollisuus (liikevaihto 350 miljoonaa euroa, työllistää 1 800 henkeä, kasvu vuonna 2012 noin 30 %)
■ Ohjelmistoala (liikevaihto 5,4 miljardia euroa, työllistää 39 000 henkeä, kasvu vuonna 2012 noin 5,8 %)
■ Älykkäät koneet ja laitteet
(ohjelmistosta riippuvaisen teollisuuden liikevaihto noin 38 miljardia euroa)
LÄHIVUOSIEN MAHDOLLISUUKSIA
■Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalos- tuksen tuomat uudet mahdollisuudet
■ Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
■ Teollisuutta palveleva suunnittelutyö ■ Autoteollisuuden murros LÄHDE: MM. EK:N JÄSENLIITOT
kennojen ja tuulivoimalaitteiden val- mistus ovat kasvubisneksiä, mutta eurooppalaiset yritykset ovat olleet vaikeuksissa, koska aasialaiset ovat vallanneet markkinat. Toisaalta erikoistuminen tarjoaa
mahdollisuuksia jotakuinkin kaikilla aloilla. Esimerkiksi tekstiili- ja vaate- tusteollisuutta ei Suomessa lueta kas- vualaksi, mutta silti siellä on menes- tyviä yrityksiä, kuten Sievin Jalkine, Globe Hope ja Luhta.
Edellytykset kuntoon Nopealiikkeisten verkostojen aikaan Suomen elinkeinopolitiikan ei kan- nata tähdätä niinkään menestyvien klustereiden syntymiseen, vaan edel- lytysten luomiseen kaikille yrityksil- le. Tämä onkin Suomen elinkeino- strategian ydin. Edellytysten luominen tarkoit- taa muun muassa positiivisen yrittä- jyysilmaston rakentamista, innovaa- tioiden vauhdittamista, koulutuksen kehittämistä, toimintaympäristön
22 5/2013
tekemistä houkuttelevaksi ja pää- omamarkkinoiden kehittämistä. Alkuvaiheessa olevalle yritykselle
rahoitus on suurin pullonkaula. Tä- män haasteen ratkaisussa valtiolla on ollut keskeinen rooli. Tekes on autta- nut monta innovaatiota liikkeelle, ja lähes kaikki viime vuosina syntyneet venture capital -rahastot ovat synty- neet valtiollisen Suomen Teollisuus- sijoituksen avulla. ”Julkisen rahoituksen rooli on ol- lut kriittisen tärkeä meille. Haastaisin muut eläkeyhtiöt Ilmarisen tapaan mukaan talkoisiin, sillä suomalaiset startupit tarvitsevat lisää pääomaa muiltakin kuin valtiolta”, sanoo Men- dorin Kristian Ranta. Myös kansallinen koulutus- ja tut-
kimuspolitiikka luo tärkeää pohjaa uudelle kasvulle. Esimerkiksi Men- dorin askeleet ovat ulottuneet näin pitkälle osaltaan siksi, että yhtiössä ja sen ympärillä on niin paljon kan- sainvälisesti tunnustettua osaamis- ta diabeteksen tutkimuksessa ja alan kaupallistamisessa. ■
KUVA SUSA JUNNOLA
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60