”On parasta vain luoda yleisiä kannustimia kasvuun. Luova tuho ratkaisee kilpailun voittajan globaaleilla


markkinoilla.” Aki Kangasharju


Millaisena näet Nokian tulevaisuuden? Microsoftin on saneerattava tappiol- linen matkapuhelinliiketoiminta voi- tolliseksi, mikä varmasti näkyy myös Suomen toiminnoissa. Mutta Noki- aan jäävissä toiminnoissa ovet ja mah- dollisuudet ovat auki, koska inves- tointeihin on rahaa ja yritys on jo voi- tolla. Näkisin Nokian tulevaisuuden valoisana, mutta sillä ei tietenkään tu- le olemaan sitä painoarvoa kansanta- loudessa, mikä sillä on joskus ollut. Ericsson pelkkänä verkkofirmana ei ole mikään kansallinen monument- ti Ruotsissa. F-Secure oli mahtava lu- paus ennen teknokuplaa, ja nyt se on vain yksi firma muiden joukossa. Ra- kennemuutoksia tapahtuu jatkossa- kin, ja toivon mukaan menetetyn lii- ketoiminnan tilalle keksitään jotain uutta, mikä kiinnostaa kansainvälisiä asiakkaita.


Kuinka julkinen sektori selviytyy Nokian ja metsäteollisuuden aiheuttamista vaikeuksista? Julkiset menot ja tulot olivat aika lail- la tasapainossa ennen finanssikriisiä, mutta sen jälkeen menot ovat jatka- neet kasvuaan vaikka tulot ovat ro- mahtaneet. Nyt menoissa on pakko tehdä tason lasku ainakin siksi aikaa, kunnes Nokian ja metsäteollisuu-


28 5/2013


den vaikeuksista johtuva tulojen pie- neneminen on saatu paikattua uusil- la tuotteilla ja palveluilla. Jos menois- sa ei tehdä tason laskua, saavutamme pian 100 prosentin velkaantumisas- teen. Velanhoitokustannukset alkavat samalla kasvaa.


Kuinka teollisuuspolitiikka voisi tukea perinteisen teollisuuden uudistumista?


Perinteisen teollisuuden uudistumi- nen vaatii usein paljon aikaa. Eräs ky- symys on, riittääkö poliitikkojen kär- sivällisyys ja asiantuntemus uudistu- misen tukemiseen. Vaarana on, että esimerkiksi metsäteollisuus ajetaan alas Suomessa ja yhtiöt tekevät inno- vaationsa muualla. Mutta me emme osaa ennustaa tulevaisuutta. Teolli- suuspolitiikan tekijät eivät voi valita etukäteen tulevaisuuden voittajatoi- mialoja ja alkaa suosia niitä muiden kustannuksella. On parasta vain luo- da yleisiä kannustimia kasvuun. Luo- va tuho ratkaisee kilpailun voittajan globaaleilla markkinoilla.


Luova tuho parhaimmillaan merkitsee sitä, että ihmiset hakeutuvat jatkuvasti yhä tuottavampiin tehtäviin. Onko rakennemuutos Suomelle siunaus? Lähes puolet tuottavuuskasvusta tu-


lee rakennemuutoksen kautta, kun kasvavat yritykset saavat työvoimaa, joka vapautuu aloilta, jotka eivät pär- jää globaalissa kilpailussa. Tarvitaan kiertoa sen mukaan missä on kysyn- tää, ja tarvitaan keinoja tämän kierron vauhdittamiseksi niin yritysten ja toi- mialojen välillä kuin yritysten sisällä- kin. Julkisella sektorilla, jossa on vir- koja, kierto on mitätöntä. Kuntapuo- lella tämä viiden vuoden siirtymäaika on äärimmäisesimerkki jähmeydestä, joka estää tuottavuuden kasvun. Suo- men olisi pienennettävä julkista sek- toria ja ulkoistettava tehtäviä yksityi- sille yrityksille, joissa resurssien lii- kuttelu on joustavampaa.


Pitäisikö eläkeikää alentaa, jotta nuoriso pääsisi töihin? Päinvastoin. Kun nostamme eläke- ikää, yritysten käytettävissä on enem- män panoksia tuotantoon ja ne ovat halukkaita investoimaan. Syntyy li- sää työpaikkoja, ja nykyiset työttö- mät pääsevät töihin. Eläkeiän nosto siis vähentää työttömyyttä.


Kuinka hyvin Suomessa ymmärre- tään talouden lainalaisuuksia? Ei riittävän hyvin. Esimerkiksi yh- teisöveron pienentämisen yhteydes- sä keskusteltiin jonkin aikaa dynaa- misista vaikutuksista, mutta pian ne unohdettiin. Emme voi tyytyä vain kirjanpidollisesti laskemaan, että yh- teisöveron pienentäminen maksaa meille kaksi miljardia, koska sen ver- ran tuotto pienenee ilman käyttäy- tymisvaikutusta. Tuollaisessa laskel- massa ei ole mukana yhtään taloustie- dettä. Taloustiede tulee mukaan, kun mietimme, miten yritykset muutta- vat käyttäytymistään havaitessaan, että vero laskee. Aikaa myöten yh- teisöveron lasku ei pienennäkään jul- kisen sektorin tuloja vaan lisää niitä, koska yritykset ovat kasvaneet ja työl- listäneet. ■


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60