Oma pääoma vaatii tuottoa tai


kärsivällisyyttä omistajiltaan, mutta vieraspääoma vaatii aina kassavirtaa. Kassavirta on aina luottokelpoisuu- den kulmakivi, vaikkakin luotonan- taja pienentäisi riskiään vakuuksilla. Pelkkiä vakuuksia vastaan ei pitäisi koskaan luotottaa. ”Yritykset luovat viime kädessä ta- loudellisen kilpailukyvyn, eivät val- tiot. Kun talouden toimijoiden ja keskeisten päättäjien välillä vallitsee hyvä luottamuksen ilmapiiri, niin pe- rusta talouskasvulle on luotu. Perin- teisesti suomalaiset ovat kyenneet te- kemään sopimuksia keskenään ilman juristiarmeijan apua. Yrittäkäämme olla vastuullisia ja vaalia tätä pienen Suomen kilpailuetua.” Karhisen mukaan kyse on paljol- ti siitä, osaako Suomi Oy Ab hoitaa oman taloutensa. Mikäli tässä onnis- tutaan, myös yritykset saavat rahoi- tusta kilpailukykyiseen hintaan. ”Yritykset kaipaavat investoinneil-


leen vakaita oloja ja kohtuullista ve- rotaakkaa. Nämä ovat pohjimmiltaan ne edellytykset, jotka vapaan mark- kinatalouden isä Adam Smith ai- koinaan nosti esille. Suomen onnek- si meillä on paljon osaamispääomaa, ja investointeja jarruttavat seikat ovat haluttaessa korjattavissa.”


Pankkien strategiat poikkeavat toisistaan


Suomalaisen pankkisektorin luoton- myöntökyky ja lainojen saatavuus ovat Karhisen mukaan säilyneet hy- vinä, vaikka lainaehdot ovat kiristy- neet. ”Finanssikriisin puhkeamisen jäl-


keen, viimeisten viiden vuoden aika- na, euroalueen pankkien yritysluotto- kanta on supistunut kuusi prosenttia. Suomessa yritysluottokanta on sa- maan aikaan kasvanut 20 prosenttia, vaikka bkt on samaan aikaan supistu- nut noin kuusi prosenttia.” Pankkien väliset erot luotonmyön- töhalussa ovat kasvaneet, koska nii-


14 5/2013


den tilanteet ja strategiat ovat erilai- sia. ”Viimeisten viiden vuoden aikana


OP-Pohjola-ryhmän osuus pankki- en tasepohjaisen yritysluottokannan kasvusta Suomessa on ollut noin kak- si kolmannesta. Tämän on mahdollis- tanut ryhmän vakavaraisuus ja erit- täin vahvaan arvopohjaamme perus- tuva toiminnan pitkäjänteisyys.” Karhinen toteaa, että OP-Pohjo-


lan reilun 37 prosentin osuus pank- kien yritysluottokannasta on monen tekijän summa. ”Kilpailijat rajoitta- vat luotonantoa laittamalla vakavarai- suuttaan kuntoon. On myös nähtävä, että yritysrahoitus on sääntelyn ja esi- merkiksi pankkiveron takia muuttu- nut selvästi epäedullisemmaksi pan- keille.”


Rahoitusjärjestelmämme euroalueen paras


Suomen rahoitusjärjestelmä on Kar- hisen mukaan euroalueen paras. Luottohanat eivät ole kertaakaan sulkeutuneet vuonna 2007 alkaneel- la kriisien aikakaudella. ”Toimiva rahoitusjärjestelmä on kilpailuetu. Viime vuosina virkamie- hillä ja poliitikoilla on ollut syytä ke- hittää alan sääntelyä Euroopan ja maailman laajuisesti. Kun sääntely ja valvonta ovat tasapuolisia, me säily- tämme kilpailuetumme. Tärkeätä on, ettemme omilla kansallisilla päätök- sillämme rapauta sitä.” ”Kun suhdannekäänne tapahtuu,


pankeista ei tule talouskasvumme pullonkaulaa, elleivät päättäjät niin halua.”


Karhinen sanoo olevansa pettynyt siihen, miten huonosti osa tärkeim- mistä päättäjistämme ymmärtää ra- hoitusjärjestelmän toimintalogiikkaa ja haavoittuvuutta. ”Pankkien sääntelyssä ja verotuk- sessa on pidättäydyttävä ylimääräisis- tä kansallisista virityksistä, jotka vain heikentävät pankkien luotonmyöntö- kykyä ja vääristävät lainamarkkinoita.


Lyhytnäköisten veroratkaisujen kan- santaloudelliset kustannukset kasva- vat huomattavasti epävarmoja vero- tuottoja suuremmiksi.” Karhisen mukaan pankkivero on


tyypillinen esimerkki keksinnöstä, jolla poliitikot kompastuivat omaan nokkeluuteensa. Nyt pitäisi keskittyä pöydällä ole- vien haastavien yhteisten sääntely- uudistusten implementointiin ja taa- ta pankeille sekä rahoitusmarkkinoil- le muutoin työrauha. ”Veroja ja byrokratiaa lisäämällä ei


luoda kestävää talouskasvua eikä ha- lukkuutta investoida. Näiden sijaan meidän tulisi kasvattaa luottamus- pääomaa. Vuoropuhelu valtiovallan ja elinkeinoelämän välillä voisi olla tavoitteiltaan yhdensuuntaisempaa.” Karhinen toteaa, että Euroopan pankkiunionin syventäminen edel- lyttää ensin heikoimpien maiden pankkisektorien tervehdyttämistä. Riskien uusjakoon Suomen pankeil- la ja asiakkailla ei ole varaa. ”EU:n yhteinen pankkivalvonta, riskimittarit ja kriisinhallintameka-


”Osa julkisista palveluista on annettava yksityisen sektorin hoidettaviksi.”


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60