This page contains a Flash digital edition of a book.
”Toimialalaatikot johtavat helpos-


ti siihen, että uutta ideaa ei kastella, jos se on kukkalaatikon vieressä”, sa- noo verensokerimittareita valmista- van Mendorin toimitusjohtaja Kris- tian Ranta. Suomeen syntyi aikanaan merkit-


täviä toimialoja lähes kansallisin pon- nistuksin. Sellu- ja paperiteollisuuden ympärille kehittyi huippuluokan lai- tevalmistusta, konsultointia ja tutki- musta. Suuret yritykset ostivat mie- lellään alihankintaa naapurissa toimi- vilta yrityksiltä. Nyt yritykset ovat muuttuneet py-


syvistä ”viljelijöistä” vaeltajiksi, jotka etsivät jatkuvasti paikkaansa maail- malta. Etenkin pienet yritykset joutu- vat erikoistumaan pitkälle löytääkseen itselleen markkinaraon arvoketjusta.


Kansalliset klusterit hiipuvat


Kansallisten klustereiden tilalle ovat nousseet maailmanlaajuiset arvover- kot, joissa pelaajia on aiempaa enem- män. Joskus yritykset etsivät kump- pania samalta kylältä ja toisinaan merten takaa. Menestyksen ratkai- see yhä useammin globaali ekosys- teemi, jota vastaan paikallinen klus- teri on voimaton. ”Sellaisessa ketjussa yritysten täy-


tyy tehdä jotain ainutlaatuista. Jos ko- ko maa erikoistuu johonkin, ei lop- putulos enää ole ainutlaatuista”, sa- noo Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen, joka on pitkään tutkinut arvoverkkojen muuttumista.


Siksi uusi kasvu tapahtuu lyhyil-


lä askelilla pienissä yrityksissä. Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyri- tyskatsaus kertoo, että uusista työ- paikoista suuri osa syntyy alle 10 hengen yrityksiin ja hyvin monille toimialoille. ”Näiden yritysten menestykses- sä yhteinen nimittäjä ei ole toimiala, vaan erikoistuminen”, tiivistää Rou- vinen.


Mendor on hyvä esimerkki kan-


sainvälisestä erikoistujasta. Tuote- kehityskulut ovat pienelle yrityksel- le niin suuret, että yhtiön on ollut pakko päästä nopeasti kansainvälisil- le markkinoille. Siksi yritys on etsi- nyt kumppaneita enemmänkin ulko- mailta kuin Suomesta. Yhteistyö ko- timaisten terveysteknologiayritysten kanssa on ollut rajallista, eikä huippu- osaamisen keskittymistä ole ollut yh- tiölle apua. ”Jaamme oppeja keskenämme vel- jellisessä hengessä, mutta emme ole tehneet suoranaista yhteistyötä”, Ranta tiivistää.


KASVUYRITYSTEN TOIMIALAJAKAUMA, %


Kasvualoja vaikea tunnistaa


Joillekin aloille syntyy toki yhä mui- ta enemmän kasvua. Esimerkiksi ter- veysteknologia on ollut viime vuosina vahvassa nousussa. Terveysteknolo- gian vienti kasvoi viime vuonna 22,8 prosenttia, ja alan kauppatase oli 735 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka myös alan tuonti kasvoi. Kyseessä ei kuitenkaan ole perin- teinen klusteri, jonka yritysten me- nestys olisi sidoksissa toisiinsa. Ky- se on enemmänkin yksittäisistä yri- tyksistä, jotka tekevät samankaltaisia asioita. Siksi kansallisen elinkeinopo- litiikan on lähes mahdotonta ohjata tiettyjä aloja kasvuun. ”Kasvualoja on ylipäätänsä vaikea tunnistaa etukäteen. Lisäksi globaa- li kisa on niin kovaa, että on vaikea ennustaa aloja, jotka kasvaisivat ni- menomaan Suomessa”, Petri Rouvi- nen pohtii. Tietyt megatrendit synnyttävät


globaalia talouskasvua, mutta tuon kasvun nappaaminen Suomeen on arvaamatonta. Esimerkiksi aurinko- ›› s.22


Alkutuotanto, kaivannaiset, energia........ Teollisuus, korkeamman teknologian...... Teollisuus, matalamman teknologian...... Rakentaminen................................................... 15,4


2004 2006 2008 2010 2,2


2,1


13,1 20,2 6,1


5,4 16,4


Palvelut, tietointensiiviset............................ 17,9 18,6 Palvelut, muut.................................................. 45,2


1,7 1,9 22,1 9,1 5,5


19,7 17,5


37,2 33,5 5,0


18,7 22,4 42,9


LÄHDE: KASVUYRITYSKATSAUS 2012, TEM


Jos koko maa erikoistuu johonkin, ei lopputulos enää


ole ainutlaatuista. Petri Rouvinen


Uutta ideaa ei kastella, jos se on


kukka laatikon vieressä. Kristian Ranta


18 5/2013


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60