TYÖMARKKINAT
Ruotsin työmarkkinajärjestelmä poikkeaa merkittävästi Suomen järjestelmästä. Naapurissa vientisektori määrittää palkankorotusten tason työmarkkinoille ja palkat määritellään pääosin paikallisesti.
RUOTSIN MALLI T
eollisuuden vahva asema palkankorotusten tason määräytymisessä perus- tuu Ruotsissa keskeisten ammatti- ja työnantaja-
liittojen keskinäiseen sopimukseen (teollisuussopimus, industriavtalet). Myös muut työmarkkinajärjestöt hy- väksyvät vientisektorin keskeisen ase- man työmarkkinoilla.
Ensimmäinen teollisuussopimus solmittiin 1990-luvun lopulla, kun keskitetyistä työmarkkinaratkaisuis- ta oli luovuttu vuosikymmenen alku- puolella. Viimeisin sopimus solmittiin kesällä 2011. Yhteistyötä ja neuvotteluja koske-
van sopimuksen tarkoitus on pait- si vahvistaa teollisuuden kehittämis- tä, myös sopia rakentavasta ja järjes- tyneestä neuvotteluprosessista sekä palkkaratkaisusta, joka toimii kus- tannuskattona muullekin osaa työ- markkinoita.
Sovittelujärjestelmä tukee palkkakoordinaatiota
Vuosituhannen vaihteessa perustet- tu sovittelujärjestelmä ja sovittelijan- toimisto (Medlingsinstitutet) tunnus- tavat teollisuussopimuksen aseman.
38 5/2013 Sovittelujärjestelmän mukaises-
ti kansainvälisessä kilpailussa oleva sektori asettaa palkkanormin. Teol- lisuuden kustannukset eivät saa kas- vaa enempää kuin tärkeimmissä kil- pailijamaissa. Sopijaosapuolten tehtä- vänä on valita neuvottelumalli, joka voi olla liittotason ratkaisu tai hajau- tettu ratkaisu ja yksilöllinen palkan- muodostus. Myös palvelualoilla on solmittu
ammatti- ja työnantajaliittojen kes- ken yhteistyösopimus. Palvelualojen sopimus ei kuitenkaan ole yhtä yk- sityiskohtainen ja sitova kuin teolli- suussopimus. Sektorikohtaisten yhteistyö- ja
neuvottelusopimusten ja sovitteli- jantoimiston myötä on korostunut se, että palkanmuodostuksesta ovat vastuussa nimenomaan työmarkki- naosapuolet.
Pottimalli yleisin
Kehitys kohti paikallista ja yksilöllis- tä palkanmuodostusta lähti liikkeelle jo 1990-luvun alussa. Palkitsemis- ja palkkausjärjestelmät siirrettiin yritys- ten itsensä hoidettavaksi samalla kun palkankorotusmalleja alettiin uudis- taa.
Yleisimmäksi korotusmalliksi on
muodostunut niin sanottu pottimalli, jossa työehtosopimus määrää ainoas- taan palkkaratkaisun kustannusvaiku- tuksen. Käytännön korotukset määri- tellään yksilöllisesti yrityksissä. Pot- timalli saattaa sisältää yksilötakuun, joka turvaa kaikille tietyn vähimmäis- korotuksen. Käyttöön on tullut myös paikal-
lisesti sovittavien palkankorotusten malli (avoin palkkamalli), jossa sekä korotusten suuruudesta että kohden- tamisesta päätetään yrityksissä. Työ- ehtosopimus ei siis määrittele palkan- korotuksen suuruutta. Palkankorotusten pottimalli ja
avoin palkkamalli ovat yleisimmät mallit toimihenkilösopimuksissa.
Yleiskorotukset harvinaisia
Paikallisen ja yksilöllisen palkanmuo- dostuksen lisääntyminen on merkin- nyt sitä, että palkankorotuksia toteu- tetaan varsin harvoin pelkkinä yleis- korotuksina. Toimihenkilösopimuksissa pel-
kät yleiskorotukset ovat harvinaisia, mutta työntekijäsopimuksissa ne ovat yleisempiä. Työntekijäsopimuksissa pelkän yleiskorotuksen saajien osuus
KUVA ISTOCKPHOTO
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60