noilla: tavoitetta nostetaan portaittain yhdes- tä prosentista 1,5 prosenttiin ajalla 2014–2020, päästökauppasektorin energiankäyttö rajataan ulos myydystä energiasta, energian siirron te- hostuminen huomioidaan tai vuosina 2009– 2013 tehdyt tehostamistoimet huomioidaan. Suomen tapauksessa tämä
neljänneksen joustovara täyt- tyy jo portaittaisen tavoitteen noston ja päästökauppasekto- rin energiankäytön muodossa. Suomi ei siis saa hyvitystä en- nen vuotta 2014 toteutetuista tehostustoimista. Tähän asti Suomi on paran-
Energiatehokkuuden parantaminen on eh-
dottoman tärkeää energialaskun kurissapitämi- seksi ja päästöjen vähentämiseksi, mutta sitä ei voi vaatia tehtäväksi hinnalla millä hyvänsä.
tanut energiatehokkuuttaan vapaaehtoisilla energiatehok- kuussopimuksilla, joiden laa- juudessa Suomi on maailman kärjessä. Toiminta on ollut tu- loksellista, kun elinkeinoelä- män sopimusyrityksissä on karttunut 5,3 terawattitunnin vuosisäästöt 2008–2011. Tä- mäkään ei riitä kuin puoleen nyt vaaditusta säästövauhdista. Koska kustannustehokkaimmat säästöt on
FAKTA Lopullinen direktiiviteksti julkaistaan joulukuussa, minkä jälkeen alkaa sen virallinen toimeenpano Suomessa. Tähän on varattu aikaa puolitoista vuotta, jo- ten direktiivi astuu voimaan vuoden 2014 puolivälissä. Koska direktiivi on laaja, sen toimeenpanoa on jo alettu valmistella ministeriöissä.
SUOMESSA energiakatselmuksia on tehty ak- tiivisesti vuosikymmeniä. Di- rektiivin määräykset nostavat katselmointien määrän kuiten- kin jo yli kustannustehokkaan tason. Isoille yrityksille on tu- lossa velvoite säännöllisiin energiakatselmuksiin niin, et- tä ensimmäinen katselmus on tehtävä vuoden 2015 loppuun mennessä ja seuraavat aina neljän vuoden välein. Myös yri- tysten omien asiantuntijoiden tekemät katselmukset hyväk- syttäisiin. Katselmointipakko tulee
koskemaan isoja, yli 250 hen- keä työllistäviä yrityksiä. Ti- lastokeskuksen mukaan täl-
laisia yrityksiä oli Suomessa vuonna 2010 yli 600. Kyseessä on huomattava määrä katselmuk-
meillä jo pitkälti tehty, jatkotoimet ovat Suo- melle aiempaa kalliimpia. Tämä merkitsee TEMin mukaan kaikille energian käyttäjille 300–500 miljoonan euron kustannusta, joka aiheutuu tarvittavista lisäinvestoinneista.
sia, joiden tarkkuudesta ei vielä tiedetä. Sekin on epäselvää, miten katselmuspakko koskettaa näiden yritysten useampaa tuhatta toimipaik- kaa. Määräys vaikuttaa mahdottomalta toteut- taa vaaditussa aikataulussa ja laajuudessa. ■
että EU:ssa valitaan kasvun, innovaa- tioiden ja investointien tie resurssite- hokkuuden edistämiseksi. ”Resurssitehokkuutta parannetaan
uusien investointien kautta, koska sil- loin otetaan aina entistä tehokkaam- paa teknologiaa käyttöön.” Vaikutus on hänestä päinvastainen,
jos EU lähtee sääntelemään markki- noita ja ohjaamaan resurssien käyttöä säädöksin, rajoituksin ja veroilla. ”Ohjauskeinojen tulee olla johdon-
mukaisia, tavoitteiden selkeitä ja toi- mintaympäristön ennakoitava. Liian yksityiskohtainen normiohjaus joh- taisi raskaisiin menettelyihin. Esi- merkiksi ympäristömerkinnöissä ja tuotesuunnitteluvaatimuksissa on oltava käytännönläheinen.” ■
”Myös globaali näkökulma olisi tärkeä. EU ei voi yksipuolisin toimin ratkaista maailman resurssi- tehokkuutta.” Jouni Lind
8/2012 37
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60