saan. Vientikehitys on ollut heikkoa myös kasva- villa markkinoilla.” Sailas huomauttaa, että korkean teknolo-
gian tuotteiden vienti Suomesta on vähentynyt romahdusmaisesti. Osittain kyse on Nokiasta, mutta muitakin syitä on. Kehityksen seurauksena Suomen vaihtotase ja
kauppatase ovat kääntyneet miinukselle. Finans- sikriisin jälkeen yritysten kannattavuus on jäänyt aikaisempaa alhaisemmalle tasolle ja tuottavuu- den kasvu on ollut heikkoa. Sailas huomauttaa, että palkkaratkaisuja on teh-
ty, mutta kokonaistilannetta ei ole huomioitu. ”Työvoimakustannusten kehitys kilpailuky-
kyyn nähden on ollut aivan liian kovaa. Edessä on väistämättä hankala prosessi, joka palauttaa kilpailukyvyn. Palkkojen yleisille korotuksille ei ole mahdollisuuksia lähivuosina.” Myös muut kustannukset, kuten energian hin-
ta, vuokrat ja raaka-aineiden hintojen nousu, ovat syöneet kilpailukykyä, valtiosihteeri huomauttaa. ”Ehdotin muutama vuosi sitten, että mitä jos
Raimo Sailas
elettäisiin pari vuotta nollalinjalla. Ajatus ei saa- nut kannatusta.” Koska tuleva talouskasvu on aiempaa matalam-
paa ja menee kauan ennen kuin menetetty taso saavutetaan, on Suomessa edessä todellinen ”so- peutuskuuri”, kuten poliitikot kuvaavat. ”Säästöistä voi juuri ja juuri puhua. Leikkauksis-
ta ei voi puhua, mutta jos käyttää termiä leikkaus- lista, saa kaikki kimppuunsa”, Sailas kuvaa realis- mintajun puutetta maassa. ■
hallituksen alkutaipaleelle? Kysyimme myös evästyksiä tuleville kahdelle vuodelle.
Marjo Miettinen, toimitus- johtaja, EM-Group Oy
Annan istuvalle hallituksel- le välitodistuksen arvosanak- si seiskan. Kilpailukykymme on heikentynyt nopeasti, ja loppu- kauden haasteena on, että hal- lituksessa tosiaankin saadaan aikaiseksi sitä parantavia pää-
töksiä. Minua on huolestuttanut myös yleinen ilmapiirin muutos. Syyl- listämisen ja riitelyn sijaan tar- vitsemme enemmän yksituu- maisuutta, jotta tästä tilantees- ta päästään eteenpäin.
Tom Kaisla, toimitusjohtaja, EilaKaisla Oy
Tämä hallitus ei ole tehnyt mitään, mi- kä rohkaisisi ja kannustaisi yrittämiseen ja omistamiseen. Päinvastoin, yrittäjien asemaa ja yrittämisintoa on verotuksel- la vain latistettu. Siksi myös arvosana
on heikko eli 5,5. Takavuosina kilpailukykyä parannettiin aika radikaaleilla yritysveroratkaisuilla, ja sellaiseen tuskin on paluuta. Jotain toivoa ja kannusteita yrittämiseen kui- tenkin tarvitaan. Tunnelin päähän pitäi- si nyt sytyttää edes jonkinlainen tuikku, joka antaa yrityksille ja yrittäjille uskoa tulevaan. Ja se on hallituksen tehtävä.
Päivi Castrén, henkilöstöjohtaja, Wärtsilä Oyj
Toimintaympäristömme on to- siaan muuttunut aika tavalla siitä, mitä se oli hallitusohjelmaa teh- täessä ja hallituksen aloittaessa. On jouduttu tekemään poliittisia kompromisseja, ja se näkyy myös
arvosanassa, joka on 7,5. Suomen ja suomalaisen työn kilpailukyvystä on nyt syytä olla huolissaan. Sen parantamiseksi hallituksen on pystyttävä ripeisiin päätöksiin, tehtävä tilannearvio ja säädettävä suuntaa. Suomen on pärjättävä globaalissa kilpailussa.
8/2012 19
››
MARJUT HENTUNEN
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60