TÄSTÄ ON kysymys


Vauhtia AMK-uudistukseen! L


ähikuukausina tarvitaan erityistä määrätietoi- suutta elinkeinoelämälle ja koko yhteiskun- nalle tärkeän ammattikorkeakoulutuksen uu-


distamiseksi. Näiden oppilaitosten verkostoa pitää karsia siten, että osaavan työvoiman saatavuus tur- vataan ympäri maata. Rahoitusperusteiden uusi- mista täytyy tinkimättä ajaa eteenpäin. AMK:t tar- vitsevat rahoitusjärjestelmän, joka palkitsee laa- dusta ja vaikuttavuudesta sekä antaa eväitä niiden johtamiselle oikeaan suuntaan.


Miksi ammattikorkeakoulujen uudistaminen takeltelee, EK:n korkeakoulupolitiikan asian- tuntija Marita Aho? Valtion piti ottaa niiden rahoittaminen kontolleen. Työ- ja elinkeinoelämän edustusta piti vahvistaa strategisessa päätöksenteossa. Kaikista ammatti- korkeakouluista oli määrä muodostaa osakeyhtiöi- tä. Kunta- ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen viipyessä kehittäminen on joutunut tulilinjalle. Ko- ko prosessin jäädyttämistäkin ovat eräät tahot vaa- tineet. Ammattikorkeakouluille jaettavan julkisen rahoituksen perusteisiin ei saisi koskea niin kauan kuin valtio ja kunnat vielä jakavat rahoitusvastuun. EK on esittänyt uudistuksen jämäkkää toteuttamis- ta antamatta sen häiritä, että tavoitteiden saavutta- minen vaatii kaksi vaihetta.


Mitä ensimmäisessä vaiheessa tehdään? Jo vuonna 2014 voimaan astuvaan uuteen lakiin tar- vitaan merkittäviä uudistuksia. Rahoitusperusteita pitää muuttaa. Siirtyminen tuloksellisuusrahoituk- seen pelastaisi ammattikorkeakoulu-uudistuksesta elintärkeän osan. Valtio ja kunnat rahoittavat am- mattikorkeakouluja noin 900 miljoonalla eurolla, ja jatkossa yli kaksi kolmasosaa rahoituksesta määräy- tyisi suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden ri- peän karttumisen perusteella. Mittarit voisivat kan- nustaa vielä esitettyäkin tehokkaammin. Esitetyn mallin kanssa voisi kuitenkin aloittaa, jos mittarei- den jatkokehityksestä sovittaisiin. Johtamismallia kohtaan on esitetty voimakas-


ta kritiikkiä myös ammattikorkeakoulujen sisältä. EK pyrkii saamaan työ- ja elinkeinoelämän edusta- jat strategisiin päätöksentekoelimiin jo uudistuk- sen ensi vaiheessa. Näistä oppilaitoksista val- mistuu EK:n jäsenyrityksiin muun muassa insinöörejä, tradenomeja ja sairaanhoita-


8/2012 31


jia. On tärkeää, että AMK:t tuottavat yritysten ja jul- kisen sektorin työnantajien tarvitsemaa osaamis- ta. Tämä vaatii työelämälähtöisyyden kasvattamista näiden oppilaitosten strategisissa valinnoissa.


Mitä jää toiseen vaiheeseen? Uudistus jatkuu ensi vaiheen jälkeen niin, että op- pilaitosten rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. Tä- mä täytyy toteuttaa niin, ettei sillä ole vaikutuksia muiden koulutusasteiden opetuksen ja koulutuksen järjestäjiin eikä rahoitukseen. Valtaosalla AMK:ista osakeyhtiöittäminen onnistunee jo vuoteen 2014 mennessä, mutta kakkosvaiheessa tämä muutos to- teutuu koko ammattikorkeakoulukentässä. ■


”Ammatti- korkeakoulut tarvitsevat rahoitusjärjes- telmän, joka palkitsee laadusta ja vaikuttavuudesta.”


EK:n asiantuntija Marita Aho


KUVA MARJUT HENTUNEN


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60