u e
u u
A
a l
e
a
o
u
s i
u r
r .
a
E
6
4 1
,
1 ,
7
%
%
M
%
u u
u u
%
M
, 9
2
R
1
%
u i
2
M
9 S
, 9 a
%
% k s
6
,
5
9
U
a
A S
LÄHDE: TULLI
%
V e
2
n ä j ä
9
E U
, 6
4
, 3
%
3
11% o t s
EUROOPAN talouden ongelmat näkyvät Suomen viennin kehityksessä, eikä nopeaa elpymistä ole näköpiirissä. Euroopan komission marraskuisessa ennusteessa EU:n bkt:n ennakoidaan supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia, ja ensi vuodelle en- nakoidaan vain 0,4 prosentin kasvua. Suomen tavara- ja palveluviennin arvo oli
Ruotsi on suurin vientimaamme 11 prosentin osuudella. Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani tuonti mukaan lukien.
huippuvuonna 2008 lähes 87 miljardia euroa. Tänä vuonna viennin arvo jäänee alle 80 mil- jardiin euroon. Samaan aikaan kun Suomen vienti jämähti
vuoden 2008 lukemia vähäisemmäksi, useissa kilpailijamaissamme tuo taso saavutettiin ja jo- pa ylitettiin. Saksa, Ruotsi ja Alankomaat ovat menestyneet vientikilpailussa selvästi Suomea paremmin. Vuoden 2008 taloustaantuma paljas- ti Suomen kilpailukyvyn puutteet ja rakenteel- liset ongelmat, koska monissa muissa maissa selvittiin lähes normaalilla suhdannevaihtelulla. Tavaravienti polkee paikallaan jo toista vuot-
ta. Teknologiateollisuus on selvästi suurin vien- titoimiala lähes 50 prosentin vientiosuudellaan. Kemianteollisuus ohitti metsäteollisuuden vien- nin arvolla mitattuna noin vuosi sitten. Metsäte- ollisuuden vienti Suomesta ei ole juuri kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallit ja
metallituotteet sekä koneet ja laitteet ovat täl- lä hetkellä likimain yhtä suuria teknologiateol- lisuuden vientialoja. Elektroniikka- ja sähköte- ollisuuden vienti on puolittunut vuoden 2008 lukemista. Ruotsi on ollut kuluvanakin vuonna suurin
vientimaamme 11 prosentin osuudella. Venäjä on kirinyt Saksan ohi kakkoseksi. Ison-Britanni- an talouden ongelmat näkyvät myös Suomen viennissä, ja jättiristeilijöiden puuttuminen ru- mentaa USA:n vientitilastoja. Alankomaat ja Kii- na ovat pikkuhiljaa nostaneet asemiaan. Tavarakaupan lisäksi erilaisten palvelujen ul-
komaankaupasta saadaan tuloja. Palvelujen osuus viennistä on reilu neljännes, joka oli vii- me vuonna hieman yli 20 miljardia euroa. Pal- velujen vienti on vetänyt jo pitkään selvästi ta- varavientiä paremmin. Ulkomaankaupan pitkään jatkunut ylijäämä
kääntyi pakkaselle vuonna 2011. Tuonti on ko- honneiden raaka-ainehintojen vuoksi lisäänty- nyt samaan aikaan kuin useiden vientialojen ke- hitys on ollut huonoa. Vientihinnat ovat kehitty- neet heikosti, mikä yhdistettynä tuontihintojen nousuun on nakertanut vaihtosuhdetta jo use- an vuoden ajan. Suomen kaltainen pieni avoin talous ei voi
menestyä ilman ulkomaankauppaa. Syrjäinen sijainti ja kalliit kustannukset heikentävät sel- viämistä perinteisillä aloilla. Vientinäkymät ovat hiipuneet joiltain osin pysyvästi. Viennin saami- nen uuteen kasvuun vaatiikin innovatiivisuutta, yhteistä ponnistelua ja uutta ajattelutapaa. Ja- lostusasteen nostaminen, teknologian kehittä- minen ja palvelujen vienti mahdollistavat suo- malaisten yritysten menestymisen maailman- markkinoilla myös jatkossa. ■
8/2012 23
1
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60