E 34
nergian, luonnonva- rojen ja materiaali- en tehokas käyttö eli niin sanottu resurssi- tehokkuus on nostet- tu EU:ssa strategiseksi teemaksi, joka vaikut- taa tulevina vuosina lä-
pikäyvästi lähes kaikilla osa-alueilla maataloudesta aluepolitiikkaan. Vuosi sitten syksyllä Euroopan
komissio julkisti tiekartan resurs- sitehokkuuden edistämiseksi. Sii- nä hahmotetaan vuoteen 2050 ulot- tuvia kehityssuuntia ja periaatteita, joilla Euroopan talouskasvu voidaan toteuttaa ilman luonnonvarojen ku- lutuksen ja ympäristöhaittojen li- sääntymistä. Komission esitys nostaa erityis-
teemoiksi rakentamisen ja asumisen, elintarvikkeiden tuottamisen ja lii- kenteen. Näillä alueilla on mahdolli- suus saada aikaan eniten resurssisääs- töjä ja päästövähennyksiä.
Odotettavissa keppiä ja porkkanaa
Komission tiekartta on saanut myön- teisen vastaanoton EU:n muilta pää- töksentekoelimiltä. Työ etenee ko- mission nimittämässä korkean ta- son työryhmässä, jonka on määrä julkaista ensi kesänä esityksensä re- surssitehokkuuden käytännön ohja- uskeinoista ja tavoitteista. ”Tällöin selviää, millaista keppiä ja
porkkanaa EU:ssa aiotaan käyttää re- surssitehokkuuden parantamiseksi”, EK:n luonnonvara- ja ympäristöpoli- tiikan asiantuntija Jouni Lind sanoo.
8/2012
Sitovista tavoitteista päättäminen
on vielä auki. Lindin mukaan tässä vaiheessa halutaan löytää yhtenäisiä mittareita energian ja materiaalien kulutuksen seurantaan ja luoda ver- tailukelpoista dataa. ”Esillä on ollut EU-maille asetetta-
va raportointivelvollisuus, vähän sa- maan tapaan kuin ne joutuvat rapor- toimaan talousasioista.”
koska täällä käytetään tonnimääräi- sesti runsaasti luonnonvaroja – to- sin kestävällä tavalla. Jos esimerkiksi puun ja biomassan käyttöä lisätään, se heikentäisi komission laskutaval- la tuottavuuslukua, vaikka bkt kas- vaisikin.” Lindin mielestä resurssitehok-
”Komisson teemoja ovat
rakentaminen, asuminen ja liikenne.”
Yksi mittari ei sovi kaikille
Yhteismitallisten ja vertailukelpois- ten mittareiden luominen ei ole kui- tenkaan helppoa resurssitehokkuu- den kaltaisissa monisyisissä asioissa. Lindin mukaan komission pohdin- toihin liittyy Suomen kannalta on- gelmallisia piirteitä. Komissio esimerkiksi esittää pää-
indikaattoriksi resurssituottavuutta eli sitä, kuinka paljon bruttokansan- tuotetta syntyy suhteessa kotimai- seen materiaalikulutukseen. Materi- aalivirrat laskettaisiin painon mukaan tonneina. ”Tämä on Suomelle ongelmallinen,
kuuden mittareissa on otettava huo- mioon kunkin maan erityispiirteet. Suomessa näitä ovat muun muassa luonnonvarojen runsas käyttö, viileä ilmasto, harva asutus ja makean ve- den hyvä saatavuus.
Yritykset tarvitsevat hyötytietoa
Myös kaivosteollisuuden ennustet- tu kasvu heikentäisi Suomen resurs- sitehokkuutta, jos se mitattaisiin ko- mission esittämällä tavalla. Suuri osa kaivannaistuotteista viedään kan- sainvälisille markkinoille, mutta si- vutuotteena syntyvä kiviaines jäisi rasittamaan Suomen tilastoja. ”Komissio ei ota huomioon, että
Suomessa tarvitaan paljon maa-ai- neksia teiden ja rakennusten perus- tuksiin. Esimerkiksi moottoritien kallioleikkauksissa paikan päällä teh- ty murske laskettaisiin rasitteeksi re- surssitehokkuudelle.” Lindin mielestä olisi tärkeää miettiä
myös, mihin tarkoituksiin tietoa halu- taan kerätä. Lähtökohtana tulisi olla tieto, jota yritykset pystyvät hyödyn- tämään toimintansa kehittämisessä. ”Eurooppa-tason tieto olisi tässä
suhteessa toisarvoista, kun yrityk- set etsivät suorituskykyä parantavia kohteita.”
››
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60