NÄKÖKULMA Kati Ruohomäki Lisälasku energia tehokkuudesta K
ULUTTAJAT ja yritykset voivat joutua jopa 500 miljoonan euron lisälaskun maksajiksi Suomessa, kun EU-maille asetettuja säästö- tavoitteita vuosille 2014–2020 toteutetaan. Uuden energiatehokkuusdirektiivin taustalla
on EU:n ohjeellinen tavoite tehostaa kokonais- energian käyttöä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Direktiivi kattaa energian tuotan- non ja käytön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Direktiivi velvoittaa EU-maita ottamaan käyt-
töön kansalliset velvoitejärjestelmät tai niitä vastaavia muita toimia. Velvoitejärjestelmä edellyttää, että energiayhtiöiden pitää löytää 1,5 prosentin vuosisäästöt asiakkaidensa ener- giankäytöstä. Prosenttiosuus lasketaan ener- giayhtiöiden vuosimyynnistä tai -jakelusta. Vel- voite ei koske liikennepolttoaineita. Velvoitejärjestelmän yhteydessä viitataan
myös muihin toteutustapoihin. Suomessa on käytössä laaja energiatehokkuussopimusjärjes- telmä, joten olisi järkevää jatkaa samalla poh- jalla. Silloin vältyttäisiin uuden järjestelmän luomiselta ja voimat voitaisiin keskittää kus- tannustehokkaiden lisäsäästöjen etsintään.
JÄSENMAAT saavat mahdollisuuden pienen- tää 1,5 prosentin vuositavoitetta enintään nel- jänneksellä. Tavoitetta saa alentaa näillä kei-
Kati Ruohomäki työskentelee energia- ja ilmasto- asioiden asian- tuntijana EK:ssa.
››
Lisäksi Lind huomauttaa, että
YK:ssa ja OECD:ssä on jo kehitteillä mittareita ja tiedonkeruumenetel- miä, jotka tuottaisivat yleistä tietoa resurssitehokkuuden kehittymises- tä eri maissa. ”Yhdellä mittarilla resurssitehok-
kuutta ei voida mitata. Tarvitaan eri- laisia makroindikaattoreita ja temaat- tisia mittareita.” Lindin mielestä resurssitehok-
kuuden mittaamisessa tulisi painot- taa asioita, jotka osoittavat muutos- ta tehokkuuden kasvuun. Näitä ovat esimerkiksi investoinnit resurssite- hokkuuteen ja puhtaaseen teknolo- giaan. ”Myös globaali näkökulma olisi tärkeää. EU ei voi yksipuolisin toi-
36 8/2012
min ratkaista maailman resurssite- hokkuutta. Tässä suhteessa kehitty- vät taloudet ovat tulevina vuosina to- della isossa roolissa.”
Paljon uusia vientimahdollisuuksia
Suomessa resurssitehokkuus on pa- rantunut viimeiset 20 vuotta. Suomi on yksi maista, jossa talous ja resurssi- en käyttö ovat irtautuneet toisistaan eli bkt on kasvanut käyttöä nopeammin. Kustannussyistä Suomessa on to-
tuttu käyttämään luonnonvaroja te- hokkaasti ja kestävästi, mistä on syn- tynyt monia teknologisia innovaatioita ja tehokkaita bisnesmalleja. Nämä luo- vat myös uusia liiketoimintamahdolli- suuksia kansainvälisillä markkinoilla.
”Puhtaassa teknologiassa on pal-
jon vientimahdollisuuksia. Suurim- mat markkinat ovat näissäkin asioissa kehittyvissä talouksissa Aasiassa, Lati- nalaisessa Amerikassa, Venäjällä ja Af- rikassa.” Menestyminen vientimarkkinoilla
edellyttää usein, että yritys hankkii en- sin referenssejä kotimaassa. ”Kotimaisen kysynnän vahvista-
miseksi voitaisiin esimerkiksi selvit- tää mahdollisuudet edistää resurssite- hokkaita ratkaisuja julkisissa hankin- noissa.”
Lisäsääntelyn sijaan investointeja
Lindin mielestä elinkeinoelämän tu- levaisuuden kannalta olisi tärkeää,
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60