I


ntiassa on viime aikoina vie- raillut useitakin suomalaisia ministeri- ja yritysdelegaa- tioita vauhdittamassa kaup- poja. Tavoitteena on kasvat-


taa maiden välistä kauppaa ja lisätä maassa toimivien suomalaisyritys- ten määrää seuraavan viiden vuoden aikana erityisesti ympäristöteknolo- gian alalla. Esillä on muun muassa puhtaaseen veteen liittyvät projektit. Suomen kauppavaihto Intian kans- sa oli vuonna 2012 vain 830 miljoonaa euroa. Intia oli Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani Aasiassa Kii- nan, Japanin ja Etelä-Korean jälkeen. Suomalaisyrityksistä suurin osa


toimii Intiassa rakentamisen, logis- tiikan ja koneenrakennuksen aloilla, osa tietotekniikan, energian, ympäris- tön sekä metsäteollisuuden ja loput palvelujen aloilla. Painopisteiksi on nyt määritel-


ty myös energiantuotanto, infor- maatio- ja viestintäteknologia, ter- veydenhuolto- ja koulutushankkeet. Alueellisina kohteina ovat New Delhi, Mumbai, Chennai ja Bangalore sekä niiden lähiseudut. Delhin Suomen-suurlähetystön lä-


hetystöneuvos Juha Pyykkö patistaa etenkin pk-yrityksiä vientimatkalle. ”Cleantech-sektorin puhtaat ener-


giaratkaisut, jätteenkäsittely ja vesi- asiat ovat sitä suomalaisosaamista, jota tänne kipeästi tarvitaan. Skaala ja tarpeet ovat valtavat. Suomalaisy-


rityksille riittää täällä ohutkin siivu markkinoista,” Pyykkö toteaa. Juha Pyykkö muistuttaa mittavista


”teollisuuskäytävä”-hankkeista. Eni- ten puhutaan Delhi Mumbai Indust- rial Corridorista (DMIC). ”Valtava kokonaisuus sisältää älyk-


käät kaupungit, joihin suomalaisyri- tysten kannattaa pyrkiä mukaan ali- hankkijoina. Vastaavia ’käytäviä’ on suunnitteilla muidenkin isojen kau- punkien välille”, Pyykkö kertoo. DMIC on ensivaiheessaan 90 mil-


jardin Yhdysvaltain dollarin infra- struktuurihanke, jonka Intian hallitus toteuttaa lähinnä Japanin rahoittama- na. DMIC:llä on tarkoitus kehittää Delhin ja Mumbain 1 500 kilometrin välisellä matkalla liikenneinfrastruk- tuuria, johon kuuluu satamia, lento- kenttiä ja nykyaikaisia erityistalous- alueita. Vuosiin 2018‒2019 mennessä on


tarkoitus rakentaa seitsemän noin 10 miljardin dollarin hintaista eko- kaupunkia. Ideana ovat muun muas- sa tiivis pystyrakentaminen, teho- kas joukkoliikenne, jätevesien kierrä- tys teollisuuden uusiokäyttöön sekä viheralueet virkistyskäyttöön. ■


Suomalaisten virkamiesten ja yritys- edustajien delegaatio osallistuu Intias- sa 15.–18.4. järjestettävään 20 maan Clean Energy Ministerial -kokoukseen. Tavoite on edistää Suomen ja Intian vä- listä energia- ja cleantech-yhteistyötä.


Vauhdilla kasvavat markkinat


Intian odotetaan nousevan maa- ilman suurimpien talouksien joukkoon vuoteen 2025 mennes- sä. Maan talous kasvaa ja osto- voima lisääntyy koko ajan, vaik- ka muualla maailmassa talous sakkaa.


Bkt:n kasvu on viime vuosina


ollut noin 6–7 prosenttia, ja ke- hityksen odotetaan jatkuvan. 864 miljoonan intialaisen lasketaan vuonna 2020 kuuluvan keski- luokkaan. He vaativat nykyaikai- sia hyödykkeitä, toimivaa infra- struktuuria ja vihreämpää raken- tamista. Paremman elintason ja työ-


paikkojen vuoksi väestö pak- kaantuu Intiassa isoihin kaupun- keihin, kuten Delhiin, Mumbaihin, Kolkataan, Chennaihin ja Banga- loreen. Väestöstä 30 prosenttia asui kaupungeissa vuonna 2010, mutta määrän arvioidaan kaksin- kertaistuvan seuraavien 20 vuo- den aikana. Ilmiö tarkoittaa jatkuvaa ra-


864 miljoonaa


Vuonna 2020 arviolta 62 % eli 864 miljoonaa intialaista kuuluu keskiluokkaan.


Lähde: Frost& Sullivanin arvio vuonna 2012.


OIKEAT KUMPPANIT 1. Hyödynnä Intian Team Finland


-verkostoa.


2. Apua tarvitaan byrokratian hoitamiseen.


3. Neuvoja tarvitaan arvovalta- palveluiden hoitamiseen.


4. Kulttuuriset erot pitää huomioida. 5. Tee partnerihaut taustaselvityksineen ja markkinaselvitykset tarkasti.


6. Rakenna oma verkosto. Oikeiden ihmisten tunteminen on Intiassa tärkeää.


Lähde: Promade Communications India


kentamista kaikilla aloilla. Vuo- sina 2012–2017 infrarakentami- seen kohdennetaan 1 000 mil- jardia Yhdysvaltain dollaria. Viisivuotiskauden perustavoi- te on nopeampi, kestävämpi ja väes töä enemmän hyödyttävä kasvu. Maatalous vaatii lisää te- hoja, teollisuuspoliittinen linjaus tähtää teollisen infrastruktuurin ja bisnesympäristön parantami- seen sekä teollisten hankintaket- jujen tehostamiseen ja kannus- taa investointeihin työvoiman ja puhtaiden teknologioiden kehit- tämiseksi. Intian kasvihuonepäästöt ovat maailman neljänneksi suurim- mat, mikä on seurausta nopeasta talouskasvusta ja kaupungistumi- sesta. Ympäristöpolitiikan suun- nan kääntäminen vaatii valtavia nykyaikaisia investointeja. EL


2/2013 7


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60