This page contains a Flash digital edition of a book.
kesijoittajia muille, tuottavammille markkinoille. Osinko on palkka ris- kinotosta, ja riskinottoa me tarvit- semme.”


Listaamattomien yritysten osin-


koveropäätöksen taustalla on hal- lituksen pyrkimys saada yritykset kasvamaan ja työllistämään entistä enemmän. Tavallaan kyse on myös kasvollisen omistajuuden tukemi- sesta. ”Yleensä yrityksen pääkonttori ja


tuotekehitys pysyvät siinä maassa, jossa omistaja asuu. Muistutan kui- tenkin, että kaikissa kategorioissa on sekä hyviä että huonoja omistajia”, Paasikivi sanoo. ”Omistajan tärkein tehtävä on va-


lita hyvä hallitus, joka valitsee hy- vän toimitusjohtajan. Menestymi- sen edellytys on, että tämä porukka ajattelee samansuuntaisesti ja luo yh- dessä strategiset linjaukset.”


Kohti paikallista sopimista


Pörssiyrityksistä alle puolet yltää vii- den prosentin liikevoittoon. Sillä ei rahoiteta kasvua ja kansainvälisty- mistä. Useiden yritysten liiketoimin- tamallit ovat Paasikiven mukaan van- hentuneet taantuman aikana. ”Ainoastaan yritykset, jotka vuo- desta 2009 alkaen ovat arvioineet lii- keideansa ja koko toimintansa perus- teellisesti ja tehneet tarvittavat muu- tokset, ovat nyt valmiita kohtaamaan kansainvälisen kilpailun. Ne jotka ovat vain odottaneet suhdannekään-


14 2/2013


nettä, eivät tule menestymään.” Kemianteollisuuden varapuheen- johtaja ja Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen toteaa, että Suo- men vientiteollisuuden keskeinen ongelma on työn tuottavuus. ”Jossain vaiheessa meidän on avat-


tava työn yksikköhinnat ja katsottava, kuinka monta tuntia työtä suomalai- set vuositasolla tekevät.” ”Tilanne, jossa meillä on työtehtä-


västä riippuen vapaata yli seitsemän viikkoa vuodessa ja kilpailijoillamme edullisten


työvoimakustannusten


maissa reilusti vähemmän, on kestä- mätön. Automaation avulla eroa on vaikea kuroa umpeen”, Lappalainen sanoo. Mikäli kustannusrakenne on uu-


sien teknologioiden käyttöönoton ja toimintatapojen uudistamisen jäl- keen edelleen liian raskas, on lasketta- va palkkoja tai vähennettävä lomia tai siirrettävä tuotanto pois Suomesta. Paasikiven mukaan olisi loogis- ta, että päivittäin globaalin kilpailun kohtaava vientiteollisuus määritteli- si Suomen palkanmaksuvaran, jonka jälkeen muut alat sopisivat koordinoi- dusti omista ratkaisuistaan. ”Keskitetyt


ratkaisut jäykistä-


vät yritystoiminnan, oli sitten ky- symys palkoista tai koulutuksesta. Olen paikallisen sopimisen kannalla, vaikka yritysjohdolle ja luottamus- miehille olisi paljon helpompaa to- tella ylhäältä tulevia ohjeita ja mää- räyksiä.”


”Oikeudenmukainen palkkaus ja


kysynnän mukaan joustavat työajat tukevat tuottavuutta. On muistetta- va, että vain tuottavuuden nousu pa- rantaa yrityksen palkanmaksukykyä”, Paasikivi sanoo.


Tempoilevaa teollisuuspolitiikkaa


Verotuksen ja sääntelyn kokonaisuus pitää edelleen suuret metsäteollisuu- den investoinnit poissa Suomesta. ”Yritysveron laskeminen, wind-


fall-veron pienentäminen ja muut hallituksen toimet kilpailukykym- me parantamiseksi eivät kompensoi riittävästi meille sälytettyä kustan- nustaakkaa”, Metsäteollisuuden pu- heenjohtaja, Stora Enson maajohta- ja Juha Vanhainen sanoo. Rikkidirektiivin sekä energia- ja lii-


kenneverotuksen muutosten vaiku- tukset metsäteollisuuden kilpailuky- kyyn ovat toimialan laskelmien mu- kaan kahden vuoden kuluttua noin 400 miljoonaa euroa, kun ne vielä vuonna 2009 olivat alle 200 miljoo- naa euroa. ”Vaikka näkymät esimerkiksi kar- tongin kysynnän suhteen globaalis- ti ovat loistavat, investoinnit tuotan- toon tehdään mieluummin muual- la. Investointiympäristönä Suomi häviää edelleen esimerkiksi Ruotsil- le, Saksalle ja Puolalle.” ”Saksa aikoo käyttää 500 miljoo-


naa euroa kaikkien teollisuudenalo- jen päästökauppahaittojen kompen-


››


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60