NÄKÖKULMA
KOTIKONSTEIN LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ VENÄJÄ-LIIKETOIMIIN Timo Laukkanen ■
Kuva Lehtikuva K
ilpailu Venäjän-kaupassa ja venä- läisistä matkailijoista kovenee. Suomalaisyritysten lähtöasetel-
ma on edullinen rajanaapuruuden se- kä suomalaisyritysten ja niiden tuot- teiden hyvän maineen vuoksi. Yritysten toimintaympäristössä Venäjällä on toi- vottavaa, mutta vientiä ja matkailua voi edistää myös monin kotimaisin toimin. Suomalaisyritysten vienti Venäjälle
on kasvanut vakaasti ja jopa enemmän kuin Tullin luvut näyttävät. Suomalais- yritysten tuotteita päätyy Venäjälle enenevästi kolmansissa maissa olevil- ta tehtailta ne tai valmistetaan Venä- jällä. Myös matkailu Venäjältä Suomeen lisääntyy vauhdikkaasti. Tämän vuoksi pitäisi panostaa rajan-
ylitystä helpottaviin hankkeisiin. Kulu- van ja ensi vuoden aikana tähän tar- koitukseen käytetään keskeisimmillä eli Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoil- la 36 miljoonaa euroa. Summa voi tun- tua suurelta, mutta kun vienti oli viime vuonna lähes 6 miljardia euroa ja mat- kailutulot yli miljardin, panostusta voi pitää jopa vaatimattomana. Viennin ja matkailun kilpailukyvyn
edistämiseksi tulisi tehdä kaikki, millä jonot raja-asemilla saadaan pois. Tullin ja rajaviranomaisten tehtävien maksi- maalinen yhteensovittaminen, suoma- laisten ja venäläisten rajatarkastusten keskinäinen hyväksyminen ja viimei- simmän teknologian hyödyntäminen ovat toimia, joita tulisi kokeilla ennak- koluulottomasti. Myös Haminasta rajalle menevän E18-tien nopea rakentaminen mootto- ritieksi tukisi vientiä ja matkailua. Vaa-
limaalla kirjattiin viime vuonna henki- löliikenteen rajanylityksiä jo 1,2 miljoo- naa, ja Venäjälle menevien rekkojen määrä oli lähes 160 000. Suomen maine viisumien myöntäjä- nä on Venäjällä hyvä, mutta voisi olla vielä parempi. Nykyistä lyhyempi viisu- mien käsittelyaika ja monivuotisten vii- sumien myöntämisen maksimointi li- säisivät kiinnostusta matkustaa Suo- meen. Matkailun merkitystä korostaa sen välillinen vaikutus ostopäätöksiin. Venäläisten matkailu Suomeen tutus- tuttaa heidät lisäkustannuksitta suo- malaiseen tavara- ja palvelutarjontaan. Viisumivapaus tulee, kun edellytykset siihen täyttyvät. Tämä täytyy kuiten- kin huomioida jo nyt, jotta infrastruk- tuuri ja henkilöresurssit rajalla ovat hy- vissä ajoin valmiit. Kilpailukykyä voidaan parantaa myös
kehittämällä yritysten viennin ja kan- sainvälistymisen edistämispalveluja Team Finland -konseptilla. Panostamalla entistä tiiviimpään yhteistyöhön yritys- ten ja palvelujen tuottajien kanssa sekä purkamalla palvelujen päällekkäisyyksiä voidaan tukea tehokkaammin pk-yritys- ten Venäjän-liiketoimia. Suomalaisten venäjän kielen ja ve-
näläisten maahanmuuttajien suomen kielen opiskelua pitäisi edistää muun muassa lukioiden, ammatillisten op- pilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä lisäämällä sekä hyödyntä- mällä nykyistä tehokkaammin tieto- ja viestintäteknologiaa. Venäjän-tutkimuk- sessa olisi panostettava tiedon helppo- käyttöisyyteen ja siihen, että tieto ta- voittaa entistä paremmin sen tarvitsijat.
Tavarajunat Imatran kautta Venäjälle
Venäjän puolella kannaksella ra- kennetaan uutta rataa Pieta- rista Imatralle Sosnovon ja Ka- mennogorskin kautta. Tulevai- suudessa tavaraliikenne voisi kulkea tätä reittiä Suomen ja Venäjän välillä. Venäjän puolella uusi ratayhteys valmistuu paris- sa vuodessa. Venäjän ja Suomen välinen
kauppa ja tavaraliikenne kas- vavat jälleen, vaikka vielä ei ol- la ennen vuoden 2008 romah- dusta edeltäneissä määrissä. Tavaraliikenne rautateitse li- sääntyi viime vuonna viisi pro- senttia.Voimakkainta kasvu on ollut henkilöliikenteessä, jos- sa matkustaminen Allegro-ju- nalla lisääntyy jatkuvasti. Tam- mikuussa vuosikasvua kirjattiin peräti yli 22 prosenttia. Alleg- ro kulkee Vainikkalan kautta ja tarvitsee yhä suuremman osan radan kapasiteetista. Jotta tavaraliikenne voi li-
sääntyä ja siirtyä uudelle rei- tille Imatran kautta, tarvitaan toimia myös Suomen puolel- la. Luumäen ja Imatran väli- nen rataosuuden nykyinen ka- pasiteetti on täydessä käytös- sä. Tälle osuudella tarvitaan kaksoisraide, jolloin liikenne voi kulkea esteettä molempiin suuntiin. Suomen puolella Luu- mäen ja Imatran välistä rataa suunnitellaan parhaillaan, mut- ta sen rahoituspäätöstä ei ole vielä tehty. Kaksoisraiteen kus- tannuksiksi arvioidaan 380 mil- joonaa euroa. Siinä hanke, jol- la Suomen hallitus voisi laittaa vauhtia Venäjän-kaupan kas- vuun.
Tiina Haapasalo
Nopea junayhteys Pietariin helpottaa maantieliikenteen ruuhkia.
44 2/2013
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60