miljoonaa euroa. Tämä ei voi olla oi- kein. Suomesta löytyy korkealuokkai- sia tuotteita vaikka kuinka paljon, oli sitten kyse marjoista, kalasta, lihasta tai maitotuotteista.”


Teollisuuden puolustaja


Saksan vientiteollisuus on hämmäs- tyttävän hyvin kyennyt säilyttämään kilpailukykynsä Aasiasta tulevan pai- neen alla. Dransfeld toivoo, että myös Euroopan unionissa aletaan tehdä voimakkaammin työtä teollisuuden hyväksi. ”Palveluissa jalostusarvoa on hel-


pompi kasvattaa, mutta olisi vakava virhe luopua teollisesta ytimestä. On- neksi esimerkiksi Englannissa on alet- tu taas panostaa teollisuuteen. Pelkät finanssipalvelut eivät pidä kansanta- loutta pystyssä”, Dransfeld sanoo. On tärkeää ymmärtää, että Saksan


vientiteollisuuden menestys perus- tuu myös ranskalaisten, puolalaisten ja suomalaisten toimittajien osaamiselle. ”Vahvat veturiyritykset ja niiden


kumppaniverkostot voivat pitää Eu- roopan valmistavan teollisuuden kilpailukykyisenä. Tässä tarvitaan kaikkien jäsenmaiden ja yritysten yhteistyötä, vahvaa kansallista ja eu- rooppalaista teollisuuspolitiikkaa.” Saksan ja Suomen teollisuudet ovat lujasti sidoksissa toisiinsa. Merkittävä osa suomalaisesta tuotannosta pyörii Saksasta tuotujen koneiden varassa, ja Saksa on suomalaisten teollisuusyri- tysten tärkein vientimarkkina. ”Saksa on paitsi suuri viejä, myös suuri tuoja. Itse asiassa tehokas tuon- ti ja vahva kansainvälinen toimittaja- verkosto ovat tärkeitä tekijöitä vien- timenestyksemme taustalla.”


Laatu yli kaiken


Se että Valmet Automotive alkaa val- mistaa Mercedes Benzin henkilöau- toja Uudessakaupungissa, on hyvä esimerkki saksalaisen ja suomalai- sen teollisuuden kumppanuussuh- teista. Laatu ratkaisee myös toimit- tajavalinnat.


34 2/2013


”Tehokas tuonti ja


vahva kansainvälinen toimittajaverkosto ovat menestyk- semme taustalla.”


Dransfeld uskoo, että teknillista- loudellinen yhteistyö maiden välillä lisääntyy jatkossa. ”Teollisuudessa Saksan ja Suomen


välillä on paljon kilpailua, mutta on myös alueita, jotka täydentävät toisi- aan. Ylivoimaisesti suurimman po- tentiaalin tarjoaa Saksan energia- sektori, joka ei ilman innovatiivisia yrityksiä kykene vastaamaan haas- teeseen, jonka ilmastosopimus ja Sak- san kilpailukyvyn säilyttäminen sil- le asettavat.” ”Polittisessa keskustelussa uusiutu-


va energia on nostettu ykkösasiaksi, ja se tietysti avaa mahdollisuuksia muun muassa aurinko- ja tuulivoiman ja siir- toverkkojen kehittäjille. Näillä aloilla Suomessa on paljon osaamista.”


KOLMANNEKSI SUURIN


Suomen viennin arvo Saksaan laski vuoden 2012 tammi‒ syyskuussa seitsemän prosenttia verrattuna


edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Viennin arvo Saksaan oli tammi‒syyskuussa lähes neljä miljardia euroa.


Tuonnin arvo oli 5,5 miljardia euroa, joten kauppa oli


Suomelle melkein 1,5 miljardin euron arvosta alijäämäistä. Saksa on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suurin vientimaa. Ruotsi oli suurin ja Venäjä kakkonen.


Tehokas viennin edistäjä Saksan kansallisella ja kansainvälisellä kauppakamarijärjestelmällä on tärkeä rooli maan ulkomaankaupassa. ”Eri maissa toimivien kahdenvä- listen kauppakamarien ansiosta jo- kaisella saksalaisella yrityksellä on mahdollisuus löytää nopeasti tietoa


markkinoista ja mahdollisista kump- paneista maailmanlaajuisesti.” ”Varmasti osa yrityksistä tulisi


hyvin toimeen ilman kauppakama- riakin, mutta avoimessa maailman- taloudessa yhä useampi yritys tar- vitsee kansallista ja kansainvälistä verkostoa tuekseen. Se että kauppa- kamariin kuuluminen on pakollista, on nähdäkseni kansantalouden kan- nalta hyvä asia.”


Kärsivällisyys palkitaan


Pian seitsemän vuotta kauppakama- ria Helsingissä johtanut Dransfeld painottaa henkilökohtaisten suhtei- den arvoa. ”Tarvitaan pidempiaikaista läsnä- oloa, jotta asioita saadaan hoidetuksi mahdollisimman hyvin. On luotava syvällinen suhde kyseiseen maahan, eikä se onnistu, jos ihminen alkaa ensimmäisen vuoden jälkeen miettiä seuraavaa asemapaikkaansa.” Saksalaisen Dransfeldin mukaan kulttuurisista syistä suomalaisten kanssa on helppoa solmia luotta- muksellisia liikesuhteita. Siirryttä- essä eksoottisemmille markkinoille aikaa suhteiden luomiseen tarvitaan enemmän. ”Yritykset haluavat saavuttaa ta-


voitteensa ulkomailla mahdollisim- man nopeasti. Korostan, että kärsi- mättömyys kostautuu. Jalkatyö on tehtävä huolellisesti.” Dransfeld muistuttaa, että Saksan


kansainvälisesti menestyneet pk-yri- tykset ovat usein sata vuotta vanhoja. ”Saksassa on paljon niche-aloille eri- koistuneita maailman markkinajoh- tajia, mutta ne ovat jo vuosikymmen- ten ajan keskittyneet kilpailukykynsä jatkuvaan parantamiseen. Menestys- tarinoita ei kirjoiteta hetkessä.” ”Suomi oli vielä toisen maailmanso- dan jälkeen maatalousyhteiskunta. Siihen nähden Suomi on tuottanut hämmästyttävän paljon yrityksiä, jot- ka omilla erikoisaloillaan ovat maail- man huippuja, markkinajohtajia. Täl- le perinteelle on hyvä rakentaa.”■


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60