This page contains a Flash digital edition of a book.
TÄSTÄ ON kysymys


Iso vääntö EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta


E


U:ssa käynnistyy tänä keväänä ratkaiseva valmisteluprosessi, jonka lopputuloksena syntyvät vuoden 2030 energia- ja ilmasto-


tavoitteet ja niiden käytännön ohjauskeinot. Kar- keita suuntaviivoja viitoittava niin sanottu vihreä kirja on juuri ilmestynyt. Suomessa hallitus on juuri päivittänyt kansallisen energia- ja ilmasto- strategian. Tämän jälkeen se alkaa valmistella pit- kän aikavälin tiekarttaa vuoteen 2050.


Mitkä ovat energia- ja ilmastopolitiikan lähtökohdat, EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström? Energiakysymykset ovat yhä vakavammin EU:n kilpailukyvyn ytimessä, yritykset tarvitsevat riit- tävästi energiaa kohtuuhintaan. Samalla on löy- dettävä keinot hillitä ilmastonmuutosta kustan- nustehokkaasti. Päästötavoitteiden toteuttamisessa EU on läh-


tenyt raskaan sääntelyn tielle, vaikka innovaa- tioiden ja toimivien markkinoiden avulla tulok- sia voisi saada tehokkaammin. Maailmalla energiamarkkinat ovat murrokses- sa. Liuskekaasubuumin myötä Yhdysvalloissa on saatavilla energiaa yhä edullisempaan hintaan, ja siitä tulee lähivuosina jopa energiaomavarainen. Aasian rinnalla nyt myös USA houkuttelee eu- rooppalaisia yrityksiä.


Kuinka politiikkaa pitäisi uudistaa? Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Siksi EU:n politiikan painopisteen pitää olla toimissa, jotka edesauttavat globaalien sitoumusten syntymistä mahdollisimman nopeasti. Elinkeinoelämän nä- kemyksen mukaan paras ohjauskeino on maail- manlaajuinen päästökauppa (tai vastaava hinta- järjestelmä), joka ei aiheuta kilpailun vääristymiä. EU-sääntelyä tulisi yksinkertaistaa ja välttää


päällekkäisiä tavoitteita ja ohjauskeinoja. Kasvi- huonekaasupäästöjen vähentämisen täytyy ol- la ainoa sitova tavoite, mutta ehdollisesti ja tasa- vertaisesti suhteessa EU:n ulkopuolisiin kilpaili- joihin. Niin kauan kuin päästökauppa ei ole globaalia,


on EU:n hiilivuotoaloille jaettava päästöoikeudet ilmaiseksi sekä säädettävä velvoittavat kompen- saatiojärjestelmät epäsuoria vaikutuksia vastaan.


2/2013 35


Miten tämä hyödyttäisi yrityksiä? Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energia- ja il- mastopolitiikka voi parhaimmillaan vahvistaa yri- tysten kilpailukykyä. Investoinnit ja teknologiake- hitys helpottuvat, kun suuntaviivat ovat sel keät ja pelisäännöt tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Kun paukut laitetaan globaalin ilmastosopi-


muksen syntyyn, hyödyt moninkertaistuvat. Päästöt vähenevät maailmanlaajuisesti ja yritys- ten kilpailutilanteesta tulee tasapuolisempi. Sa- malla cleantech-liiketoiminnalle syntyy laajem- mat markkinat, joilla riittää kysyntää suomalais- ten innovaatioille.


Mitä EK tekee asian hyväksi? Energia- ja ilmastopolitiikka on EK:n edunvalvon- nan prioriteetteja sekä kansallisella että EU-tasol- la. Vaikuttamistyön perusta luodaan yhdessä EK:n toimialaliittojen ja jäsenyritysten kanssa.


”EU:n pitää kaikin keinoin vauhdittaa globaalien ilmasto- sitoumusten syntymistä.”


EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström


SUSA JUNNOLA


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60