säästetään työpaikan kustannuksia. Ja kaikkea rankaisemiseen vivahtavaa pitää karttaa: tupakoitsija saa tavas- taan piiskaa muutenkin aika paljon, eikä se saa häntä siitä luopumaan.” Työpaikoille sopivista tukimuo-
doista Schugk mainitsee vertaistuki- ryhmät sekä korvaushoidot. ”Tukiryhmät eivät ole yhtään hul-
lumpia. Se, että on tilivelvollinen muillekin kuin itselleen, auttaa ko- vasti.” Fyysistä tukea työntekijälle voi
tarjota työnantajan osin korvaamilla vieroitusvalmisteilla, joiden teho on Schugkin mukaan kohtuullisen hyvä. ”Tärkeintä on kuitenkin se, että
myös luopujalla itsellään on oma- vastuuosuus. Työnantajan ei tarvit- se eikä pidäkään maksaa kaikkia kus- tannuksia. Kun työntekijällä on omaa rahaa pelissä, myös sitoutuminen on vahvempaa. Silloin tupakasta irrot- tautumisesta tulee yhteishanke.” ”Pientä motivaatiota savuttomuu-
teen voi tuoda myös vaikkapa bonus- muotoinen palkitseminen, mikäli se järkevältä tuntuu. Siinäkin täytyy ol- la tarkkana, ettei se lisää katkeruutta työpaikalla”, Schugk painottaa.
Työnantaja tienaa tupakoinnin vä- hentämiseen kulutetut eurot nope- asti takaisin. Jos työntekijä polttaa työpäivän aikana seitsemän savuket- ta, työnantajalle koituu tupakoinnis- ta työajan menetyksenä mediaanian- siotasolla laskennallinen 4 028 euron kustannus vuodessa. Tupakoinnin lo- pettaminen lääkärin ohjauksen ja ni- kotiinikorvaushoitojen avulla maksaa 1 167–3 710 euroa tupakoinnin lopet- tanutta kohden. ”Todellisuudessa on tietenkin vai-
kea arvioida, paljonko tupakointi syö työn tuottavuutta, mutta tuntuvas- ta ajasta on kuitenkin kyse. Suorim- min se tuntuu sellaisessa tuotannos- sa, missä työn tuottavuus on sidottu läsnäoloon työpisteessä.”■
MERKITTÄVÄT TALOUDELLISET JA INHIMILLISET TAPPIOT
Tupakoinnin aiheuttamista sairaus- poissaoloista ei ole tilastoja, mutta määrä on merkittävä. Kansantalou- delliset kustannukset ovat suuret: tupakoinnista johtuvien sairauksi- en – keuhkoahtaumataudin, keuh- kosyövän ja sydäninfarktien – vä- littömät terveydenhuollon hoito- kustannukset olivat vuonna 2004 noin 246 miljoonaa euroa. Jos kaik- ki tupakoitsijat lopettaisivat polt- tamisen, kustannuksista säästyisi 85 prosenttia. ”Tupakoinnista ei voi sanoa mi-
tään hyvää. Se lisää infektiosai- rauksia, tuki- ja liikuntaelinsai-
rauksia, sydän- verisuonisairauk- sia, keuhkosairauksia ja tietysti syöpäsairauksia”, listaa Spira Oy Hengityshoitokeskuksen toimi- tusjohtaja Eija Karivaara. Spira maahantuo hengityshoi-
to- ja diagnostiikkalaitteita sairaa- la- ja kotikäyttöön. Yksi tuoteryh- mä ovat keuhkoahtaumapotilai- den tarvitsemat happirikastimet. ”Me kohtaamme tämän, puhtaas- ti tupakasta aiheutuvan sairauden työmme kautta hyvin vahvasti.” Keuhkoahtaumatauti on hitaas-
ti kehittyvä sairaus, jossa pienet ilmatiet, bronkiolit, ahtautuvat ja
ihmisen suorituskyky heikkenee. Taudin ensioire on tupakkayskä. Ahtaumaa ei voida parantaa. Ai- noa keino, jolla etenemistä voi hil- litä, on tupakoinnin lopettaminen. ”Lopulta edessä on happihoito.
Kun happirikastimen saa, elinikää on yleensä jäljellä maksimissaan viisi vuotta.” Suomalaisista noin 6–8 pro-
senttia eli noin 300 000 henki- löä sairastaa keuhkoahtaumatau- tia. Vaikea-asteiseksi, happirikas- timen käyttöä edellyttäväksi tauti etenee vuosittain noin 300–400 suomalaisella.
MIKÄ ON SAVUTON
TYÖPAIKKA? Savuton työpaikka -haastekilpai- lun tavoite on, että ihmiset eivät tupakoisi työaikanaan lainkaan edes ulkona. Kilpailun kriteerei- hin kuuluu, että tupakoivaa henki- lökuntaa kannustetaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa, eikä työpaikalla myydä tupakkatuot- teita. Myös työpaikan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia. Sisällä olevat tupakkatilat poiste- taan, ja mikäli tupakointitila jär- jestetään ulos, sen on oltava riit- tävän kaukana sisäänkäynneistä ja ilmastointikanavista, ettei sa- vu pääse sisään. Savuton työpaikka on johdon ja henkilöstön yhteinen päätös. Myös työterveyshuolto kannat- taa kytkeä hankkeeseen mukaan heti alkuvaiheessa. Johto voi nimetä työryhmän
toteuttamaan työpaikan savut- tomuuden sekä suunnittelemaan työterveyshuollon kanssa sopivia tupakoinnin lopettamisen tuki- muotoja. Projekti tarjoaa myös konkreet-
tista tukea työpaikoille. Haastekilpailu on jatkoa vuon-
na 2012 käynnistyneelle Savuton kunta -projektille.
2/2013
47
TIETOA & NEUVOJA
www.savutonsuomi.fi www.savutonkunta.fi www.stumppi.fi
Maksuton Stumppi- neuvontapuhelin 0800 148 484
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60