gian saannin turvaaminen ja energi- an hinta”, Beyrer sanoo. Energiakysymykset vaikuttavat
ratkaisevasti elinkeinoelämän kilpai- lukykyyn. Vuodesta 2004 alkaen eu- rooppalaisen teollisuuden maksama energianhinta on noussut 28 prosent- tia enemmän kuin amerikkalaisten ja muiden pääkilpailijoiden. ”Tähän on isona syynä USA:n edul- linen liuskekaasu. Euroopassa sen hyödyntäminen ei ole päässyt käyn- tiin, koska ajattelemme aina ensin ris- kejä ja vasta sitten mahdollisuuksia. Tietenkin riskiarvioinnit täytyy teh- dä, mutta usein argumentit perustu- vat enemmän tunteisiin kuin tutki- muksiin”, Beyrer sanoo. Liuskekaasua on ainakin Saksas- sa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa ja Itävallassa. Esiintymien hyödyntä- minen on kuitenkin hyvin vähäistä. Liuskekaasu voisi vähentää euroop- palaisen teollisuuden riippuvuutta ul- komaalaisista kaasuntoimittajista se- kä laskea energian hintaa. ”Kun me eurooppalaiset uskom-
me jo, että teollisuus on tärkeää, niin meidän pitäisi myös tarttua rohkeam- min uusiin mahdollisuuksiin. Ener- gia-alalla me emme voi myöskään
”Eurooppaan on
kehittynyt mahtavan byrokratian lisäksi myös melkoinen viherkratia.”
ajatella, että muut seuraavat meidän malliamme automaattisesti”, Beyrer sanoo. Liuskekaasun lisäksi riskien kart- taminen on eurooppalaisena lähtö- kohtana esimerkiksi tietosuojakysy- myksissä. ”Liiallinen riskien pelko voi rajoit-
taa tietojen hyödyntämiseen perustu- vien alojen kehitystä”, Beyrer sanoo.
Byrokratiaa ja viherkratiaa
Kun Euroopan komissio pyysi jou- lukuussa listaa kymmenestä eniten pk-yrityksiä rasittavasta säädöksestä, järjestö laittoi varmuudeksi listalle 20 asiaa, joista jotkut tosin koskevat vain yksittäisiä toimialoja. Kymmenestä tärkeimmästä asias-
ta kolme liittyy arvonlisäveroihin ja tulleihin, yksi palvelumarkkinoiden työnvälitykseen ja yksi työturvalli-
suuden riskiarviointeihin. Peräti vii- si ongelmasäädöstä koskee ympäris- töä tai jätteitä. ”Eurooppaan on kehittynyt mah-
tavan byrokratian (red tape) lisäksi myös melkoinen viherkratia (green tape), jonka lähtökohdiltaan hyvät tavoitteet haittaavat kilpailukykyä, Beyrer sanoo. Lukuisat säädökset vaivaavat eten- kin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Beyrerin mukaan niiden ongelmilla on nyt entistä enemmän kuuntelijoi- ta, ja monien sääntöjen toimeenpano on viime aikoina parantunut. ”EU arvioi sääntöjen vaikutuksia
nyt keskitetysti ja ottaa myös kumu- latiiviset vaikutukset entistä parem- min huomioon.” Beyrer haluaa, että kriisin raunioil- ta nousee entistä kilpailukykyisempi ja integroituneempi EU, jonka sydä- messä oleva euro saa tuekseen kun- nollisen rakennemuutoksen. ”Euroalue on nyt kuin sähkösho-
killa elvytetty sydänpotilas, joka on päässyt istualleen, muttei pysty vie- lä juoksemaan. Hän on vielä vaara- vyöhykkeessä, mutta hyvällä kuntou- tuksella hän voi selvitä seuraavastakin hätätilanteesta”, Beyrer kuvailee. ■
ENERGIA - JA ILMASTOTAVOITTEET YKSIN KERTAISIKSI
Euroopan unioni määrittelee tä- nä vuonna yhteisön energia- ja il- mastopolitiikan tavoitteet vuosiksi 2020‒2030. Tavoitteiden yksinker- taistaminen on eurooppalaisen elin- keinoelämän etu. ”Järjestelmä pitää uusia. Nyt siinä on monenlaisia tavoitteita, jotka ei- vät johda optimaaliseen tulokseen”, BusinessEuropen pääsihteeri Markus J. Beyrer sanoo. Beyrerin mukaan me tarvitsem-
me yhden yksinkertaisen yleistavoit- teen kasvihuonekaasupäästöjen vä- hentämiseksi, mutta tapaa, jolla sii- hen päästään, ei pidä määritellä liian tarkasti. BE:n selvitykseen perustuva kan- nanotto energia- ja ilmastopolitiik-
kaan valmistuu huhtikuussa. Jo nyt on kuitenkin selvää, että elinkeino- elämä haluaa eroon esimerkiksi eril- lisistä uusiutuvan energian tavoit- teista.
”Moneen osaan pilkottu järjestel-
mä toimii huonosti. Se nostaa ener- gian hintaa, mutta samalla se lisää kaikkein saastuttavimman ruskohii- len käyttöä lämpöenergian lähtee- nä, mikä ei sovi EU:n ilmastotavoit- teisiin”, Beyrer sanoo. Ruskohiilen käyttö on lisääntynyt,
koska liuskekaasusta innostuneet amerikkalaiset myyvät sitä halvalla maailmalle. Vaikka Beyrer pitää ilmastonmuu-
toksen torjuntaa tärkeänä ja kannat- taa päästökauppaa, niin hänen mie-
lestään eurooppalaisten pitää myös ymmärtää, ettei muu maailma aio taipua samanlaisiin päästörajoituk- siin. ”Kun hiilidioksidipäästöjen hinta on nyt alhainen, monet haluavat vä- hentää päästöoikeuksia. Se vahin- goittaisi kilpailukykyä, koska nykyi- nen hinta kuvastaa heikkoa talous- tilannetta eivätkä pääkilpailijamme maailmalla aio seurata meitä päästö- kaupassa lähitulevaisuudessa.” ”Kannatamme hiilipäästöjen pie-
nentämistä ja toivomme uusien tek- nologioiden kehittämiseen tukea, mutta ennen pitkää niiden tulee olla markkinoiden hyväksymiä. Kilpailu- kyvyttömän tekniikan tukeminen ei ole järkevää.” ■
22
2/2013
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60