Veropolitiikan ennustettavuudella on merkittävä vaikutus muun muassa yritysten investointi- päätöksiin.
vuoden osinkoverouudistuksen kolmas näytös. Kehysriihen osin- kopäätöstä arvosteltiin siitä, että osinkoveromalliin jäi valuvikoja, kun muun muassa ansiotulo-osin- kojen verotuksesta päätettiin luo- pua. Huhtikuun korjaustoimen- piteen jälkeen osinkoveromallin väitettiin edelleen suosivan tulon- muuntoa ansiotulosta pääomatu- loon. Todellinen valuvika on kuiten- kin se, että osinkojen ansiotulo- verotus päätettiin säilyttää. Osin- koverojärjestelmän toimivuuden parantaminen ja sen yksinker- taistaminen olisivat edellyttäneet ansiotulo-osingoista luopumista.
Kommentti
”Osinkojen verotta- minen ansiotulona kohdistuu erityisesti nopeasti kasvavien, korkean osaamisen yritysten omista- jiin. Jos pelkona oli ansiotulojen muut- taminen pääoma- tuloksi, asia olisi pitänyt ratkaista ansiotuloverotusta keventämällä.” Tero Honkavaara
Osinkojen verottaminen ansio- tulona kohdistuu erityisesti no- peasti kasvavien, korkean osaa- misen yritysten omistajiin. Jos pelkona oli ansiotulojen muut- taminen pääomatuloksi, asia oli- si pitänyt ratkaista ansiotulove- rotusta keventämällä. Onneksi marraskuussa ei enää
nähty osinkoverouudistuksen neljättä näytöstä, vaan puolen vuoden sisällä selvittiin kolmel- la muutoksella. Hyvän verojärjestelmän omi- naisuuksia ovat myös oikeus- varmuus ja ennustettavuus. Ve- ropolitiikan ennustettavuus luo yrityksille edellytykset arvioida taloudellisen käyttäytymisen ve- rokohtelua tulevaisuudessa. Sil- lä on merkittävä vaikutus muun muassa yritysten investointipää- töksiin. Ennustettavuus edellyt- tää veropolitiikan jatkuvuutta. Kuluneen vuoden veropäätök- sissä tätä periaatetta ei valitetta- vasti noudatettu.
Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK
Talous minuutti
Suomeen heikosti suoria sijoituksia
SUOMEN nihkeä maine investointien kohdemaana on paranemassa. Yhtei- söveron keventäminen ja maltillinen palkkaratkaisu lisäävät Suomen kiin- nostavuutta. Myös uutiset suomalai- sista startup-yrityksistä vaikuttavat samansuuntaisesti. Tämä on tarpeen, sillä OECD:n ja
YK:n vertailuissa Suomi pärjää hei- kosti suorien sijoitusten kohdemaana. Varsinkaan niin sanotuissa greenfield- investoinneissa Suomi ei ole ollut ve- tovoimainen. Viime vuonna Suomeen tuli tällaisia sijoituksia vajaan miljar- din euron verran. Ulkomaille suoma- laista rahaa suuntautui viisinkertai- nen määrä. Teollisten investointien saamista
haittaa etenkin hidas lupamenette- ly, jonka vuoksi hanke voi vii- västyä jopa 10 vuotta. Keski- määrin uusien hankkeiden luvittaminen kestää Suo- messa lähes viisi vuotta. Investoinnit on saatava
liikkeelle huomattavasti no- peammin. Odottavien inves- tointien toteuttaminen piris- täisi kertaluonteisesti taloutta, mutta tämä on vain jäävuoren huippu lupabyrokratian ni- tistämisen kokonaisvai- kutuksista. On ilmeistä, että Suo- men maine hitaana teol- listen hankkeiden syynää- jänä on karkottanut ison määrän kotimaisia ja ul- komaisia sijoittajia. Iso kala piilee nimenomaan tämä trendin kääntämi- sessä, eikä elvytysruiske periaatteessa maksaisi val- tiovallalle mitään.
Simo Pinomaa Vastaava ekonomisti, EK
Aiheesta tarkemmin sivulla 44.
6/2013
9
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60