O 1
lemme jo nyt näh- neet, että perus- teol lisuudestamme on irtisanottu sato- ja ihmisiä alkusyk- syn aikana. Edes lo-
mautukset eivät aina riitä. Rakenne- muutos runtelee, ja uusia yrityksiä on perustettu edellisvuotta vähemmän. Konkurssiin ja yrityssaneeraukseen haettuja yrityksiä on tänä vuonna ol- lut edellisvuotta enemmän. On nähty jo valitettavia merkke-
jä siitä, että vientiteollisuudesta al- kaneet vaikeudet leviävät myös koti- markkinoille. Se tarkoittaa vaikeuksia esimerkiksi kaupan sektorille. Tämä kertoo karusti siitä, että kun rakenne- muutos iskee ja taloutemme mootto- ri – vienti – yskii, se alkaa heijastella koko yhteiskuntaan.
Miten näette Suomen talouden ja teollisuu- den rakennemuutok- sen haasteet nyt? Suomen talouden haas- teet liittyvät tällä hetkel-
lä vahvasti toisaalta globalisaation ai- heuttamaan teollisuuden isoon mur- rokseen ja toisaalta pitkittyneeseen taantumaan. Globalisaatiokehityksen vaikutuk- sesta suomalaiset isot yritykset ovat siirtäneet
tuotantoaan lähemmäs
asiakkaita ja usein myös halvemman kustannustason maihin. Suomen toi- mintoja on karsittu. Tämä kehitys on ollut nopeata useilla keskeisillä toimi- aloilla, etenkin metsäteollisuudessa, ict-alueella ja metalliteollisuudessa. Yritykset työllistävät ulkomailla jo merkittävästi enemmän kuin Suo- messa. Suomalaisten tuotteiden kysyn-
tä on ollut perinteisillä markkinoilla laimeaa yllättävän pitkään. Tämä ei johdu pelkästään taantumasta, vaan myös siitä, että yrityksemme eivät ole uudistaneet tarjontaansa vastaa- maan tämän hetken kysyntää. Sa- malla kustannuskilpailukykymme on heikentynyt.
On vaarallista tuudittautua siihen, että tuleva talouskasvu korjaa Suo- men elinkeinorakenteen ongelmat. Varmasti kasvu auttaa, mutta ennen kaikkea kyse on oman elinkeinora- kenteemme pohjan laajentamisesta sekä yritysten kyvystä uudistua jat- kuvasti. Teollisuuden rooli on jatkossakin
keskeinen suomalaisessa elinkeino- rakenteessa. Ilman perusteollisuutta emme voi luoda myöskään lisäarvoa tuottavaa palvelupuolta. Olen käynnistänyt uudistavan teol-
lisuuspoliittisen ohjelman valmiste- lun. Kysymys on niin laaja, että se vaa- tii laajempaa pohdintaa ja keskustelua eri toimijoiden kanssa.
2
Millaisena näette suo- malaisen teollisuuden tulevaisuuden?
Maailma on niin suuri paikka, että sieltä löytyy varmasti runsaasti liike-
toimintamahdollisuuksia suomalaisil- le yrityksille tilanteessa kuin tilantees- sa. Tässäkin mielessä uskon vankasti suomalaiseen teollisuuteen tulevaisuu- dessa, vaikka haasteitakin on. Rakennemuutoksesta selviytymi-
nen edellyttää teollisuudelta mer- kittävää uusiutumisen tahtoa sekä konkreettisia toimia. Vanhentuneil- la tuotteilla ja palveluilla ei kasvua tai markkinaosuuksien kasvattamista voi saavuttaa. Valtiovalta ei voi valita eikä vält-
tämättä edes aavistaa tulevaisuuden voittajia. Sen sijaan yhteiskunnan roolina on edistää uudistumista tar- joamalla kilpailukyinen toimintaym- päristö ja osaavia resursseja teollisuu- den ja sitä kehittävän tutkimuksen tarpeisiin. Tulevaisuuden suurista teollisuu-
den trendeistä nostan esille kaksi. Ne ovat cleantech ja biotalous. Molem- mat alat ovat suuria globaaleja kas- vusektoreita, joissa Suomella on kor- kealuokkaista osaamista. Ei ole mi- tään syytä olla uskomatta, etteivätkö nämä sektorit voisi olla tulevaisuuden tärkeitä teollisuudenaloja. Esimerkik-
si biotalous ja siitä eriytettynä metsä- biotalous on samalla hyvä malli sii- tä, kuinka yksi teollisuutemme perin- teisistä kivijaloista eli metsäteollisuus uudistuu. Toki tarvitsemme ihan kaikkia yri-
tyksiä: pieniä, suuria, keskikokoisia, kotimaisia, kansainvälisiä, kasvuha- kuisia ja niin edelleen. Yrityksiä ei ole tarpeen asettaa vastakkain, kasvu läh- tee teollisuudessa laajalta pohjalta.
3
Miten hallitus käsitte- lee rakennemuutoksen haasteita ja uudistu- mistarpeita? Hallitus toteuttaa laajaa rakennepakettia, jonka
jälkeen askelmerkit ovat selvät mar- raskuun lopun jälkeen. Siinä harjoi- tuksessa on kyse pitkälti oman ko- tipesän kuntoon laittamisesta. Vel- kaannumme jatkuvasti, elämme yli varojemme. Tällainen kehitys ei ole kestävää etenkään Suomen ikäänty- mishaasteen kanssa. On meidän po- liitikkojen velvollisuus pitää julkinen talous ja sitä kautta myös yritysten vakaa toimintaympäristö kunnossa. Mutta elinkeinoelämän rakenne-
muutokseen ei vastata vain yhdellä rakennepaketilla tai yhteisöveropää- töksellä. Uudistaminen ja kilpailuky- vyn vaaliminen ovat kärsivällisyyttä vaativia pitkän matkan lajeja. Esimer- kiksi hallituksen päätöstä olla lisää- mättä teollisuudelle aiheutuvia kus- tannuksia tai sääntelyä loppuvaali- kauden aikana on noudatettava ja seurattava tarkasti.
4
Miten yritysten kilpai- lukykyä edistävistä toi- mista voitaisiin sopia paremmin valtioneu- vostotasolla? Kuin- ka voitaisiin kehittää
koordinaatiota yli hallinnon ja mi- nisteriörajojen? Sopivaa ja lopullista mallia ei välttä- mättä ikinä löydy, mutta asiaa on tar- kasteltava huolella. Myös julkisella puolella pitää olla valmius muokata organisaatiota, jos jokin kuvio ei toi-
6/2013 19
››
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60