Korhonen pelkää, että vähitellen
myös suunnittelu siirtyy pois Suo- mesta.
”Merkittävä osa palveluista liittyy teollisuuteen. Ajamalla tahattomasti tai tietoisesti teollisten työpaikkojen ulosliputusta Suomesta poliitikot ja ammattiyhdistysliike tuhoavat teolli- sen ytimen, jolle tulevaisuuden tuote- ja palveluinnovaatioiden pitäisi perus- tua. Olisi enemmän kuin katastrofi, jos meillä ei olisi edes palveluvientiä jatkossa.” Vientiteollisuuden rapautumista
on Korhosen mukaan jouduttanut myös työmarkkinoiden keskitetty so- pimusjärjestelmä. ”Keskitetty sopimusjärjestelmä viime vuosituhannen jäänteenä pitää lopettaa, koska kaikkien yritysten ti- lanteet avoimessa maailmantaloudes- sa ovat erilaiset. Ei ole mitään järkeä siinä, että keskitetysti tai edes liitto- kohtaisesti sovitaan palkoista. Mark-
kinatalouden pitäisi toimia työmark- kinoillakin.” ”Olemme keskitetyin sopimuksin hinnoitelleet itsemme ulos kilpailus- ta, kun vertaamme kehitystä Ruotsiin ja Saksaan, puhumattakaan Itä-Eu- roopan maista. Tilanne pitää korjata paikallisesti sopimalla, yrityskohtai- sesti.”
Byrokratia paisuu
Korhonen kiittää hallitusta yhteisö- veron alentamisesta. Se lisää yritysten investointihalukkuutta ja rohkaisee voittojen kotiuttamiseen ja verojen maksuun Suomessa. Kilpailukykyä parantavia päätöksiä tarvitaan kui- tenkin paljon lisää. Myös asenteiden pitää muuttua. ”Joskus tuntuu, että Suomessa yrit- tämistä ja yritystoimintaa pidetään jo- tenkin hämäränä puuhana. Ehkä ym- märretään, mutta ei haluta hyväksyä, että yritykset pyörittävät moottoria,
KESTÄVÄN KASVUN LIIKETOIMINTAA
KESTÄVIÄ RATKAISUJA metallinja- lostukseen, uusiutuvan energian tuo- tantoon ja teollisuusvesien käsitte- lyyn tarjoava Outotec on suomalai- sen teollisuuden lippulaivoja. Vaikka yhtiön näkymät keskipitkällä ja pit- källä aikavälillä ovat erinomaiset, se- kin kärsii tällä hetkellä maailmanta- louden epävarmuudesta. ”Tilauskertymämme on heiken- tynyt kuluvana vuonna, ja olemme kolmannen kvartaalin jälkeen alen- taneet koko vuoden liikevaihdon ja tuloksen ohjeistustamme”, toimitus- johtaja Pertti Korhonen sanoo.
OUTOTEC odottaa koko vuoden lii- kevaihdon olevan noin 1,9–2,1 miljar- dia euroa. Operatiivisen liiketoimin- nan liikevoittoprosentiksi ennakoi- daan noin 8,5–9,5 prosenttia. ”Olemme ilmoittaneet maksimis- saan 50 miljoonan euron kulusäästö- ohjelmasta, jolla varmistamme kan- nattavuutemme ja sen, että voimme investoida jatkossakin vahvasti tutki- mukseen ja tuotekehitykseen.”
Outotec on kaksinkertaistanut pa-
nostuksensa tutkimukseen ja tuo- tekehitykseen vajaan kahden vuo- den aikana. Yrityksellä on osaamis- keskuksia muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Kanadassa ja Australiassa.
”POHJOIS-EUROOPASSA ympäristö- ongelmiin herättiin 60- ja 70-luvulla ja lähdettiin kehittämään puhtaam- paa teknologiaa. Näin on syntynyt valtava osaamispääoma. Juuremme Saksassa ulottuvat 1800-luvun loppu- puolelle ja Suomessa sodan jälkeisiin vuosiin. Patenttisalkussamme on yli 6 000 patenttia, ja EU:n luokituksen mukaan meillä on tarjota asiakkail- lemme peräti 22 maailman resurssi- tehokkainta teknologiaa.” Korhonen korostaa, että niin Ou-
totecin kuin muidenkin suomalais- ten cleantech-yritysten tärkein kil- pailutekijä on koulutettu henkilöstö.
”MENESTYMME, koska kehitämme osaamistamme kasvavalla alalla. Tä-
mä houkuttelee lahjakkaita nuoria palvelukseemme. Erityisen tärkeätä kuitenkin on se, että ihmiset alkavat ymmärtää, että resurssien ulosmit- taamiseen perustuva hyvinvoinnin ja talouden kasvu ei ole enää mah- dollista.”
”IHMISKUNTA käyttää puolitoista- kertaisesti sen määrän luonnonva- roja, mitä maapallo voi kantaa. Kun meitä pian on 10 miljardia ja kehitys- maissa on tullut kolme miljardia ih- mistä lisää keskiluokkaan, ylitämme maapallon kestokyvyn nelinkertaises- ti. Tämä ei ole kestävää.” Outotec tarjoaa omalta osaltaan
ratkaisuja siihen, että ihmiskunta löytää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kasvun polun. Tämä on Korhosen mukaan yrityksen paras valtti rekrytoinnissa.
”NUORISON kriteerit työpaikan valin- nassa ovat korkeat. Pelkkä palkka ei riitä. Työllä on oltava myös merkitys- tä”, Korhonen sanoo.
joka tuottaa hyvinvoinnin. Tämä il- menee politiikan linjattomuutena ja yrityksiä rasittavana, alati kasvavana byrokraattisena taakkana.” Samanaikaisesti kun yrityksiä kan-
nustetaan kasvamaan, kasvulle asete- taan uusia esteitä. Toiminnasta hyö- tyvät vain veronmaksajien rahoilla yhä uusia tehtäviä itselleen keksivät virkamiehet. ”Yhteiskunnassamme jossain mää-
rin on alettu nähdä, että yrityksille ja yrittäjille on järkevää kehittää talou- dellisia kannustimia, koska ne vaikut- tavat hyvinvoinnin kasvuun. Usein byrokraatit kuitenkin tekevät niis- tä mahdottoman monimutkaisia ja kontrolloivia sen sijaan, että ne olisi- vat yksinkertaisia ja kannustavia. Tä- mä on puuhastelua, joka maksaa pal- jon eikä tuota mitään.” Eräs esimerkki ristiriitaisesta suh- tautumisesta yrityksiin on Korhosen mukaan se, että niitä liian helposti
14
6/2013
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60