Julkisten hankintojen avaaminen kuuluu Suomen prioriteetteihin.
vät myös amerikkalaisten julkisten hankintojen avaamisesta kilpailulle. Syrjivän lainsäädännön purkaminen mahdollistaisi niiden osallistumisen suuriin ja taloudellisesti hyvin mer- kittäviin julkisiin hankkeisiin Yhdys- valloissa, mikä nykyisin ei ole mah- dollista. Sopimukseen sisältyy myös inves- tointien suojaa koskevia määräyksiä. Investoijan ja valtion välinen riitojen- ratkaisumenettely ISDS on viime ai- koina herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa.
ISDS on mekanismi, jolla halu- taan suojata investointeja valtioiden laittomia tai kohtuuttomia toimen- piteitä vastaan. Näitä voivat olla esi- merkiksi omaisuuden kansallistami- nen ilman asianmukaista korvausta tai sellaisen lain säätäminen, joka te- kee investoinnin arvottomaksi. Valtio voi vaikkapa yhtäkkiä kieltää koko- naan sellaisen tuotteen valmistami- sen, jota tehdään ulkomaisen inves- toijan omistamassa tehtaassa. Mikäli
valtio ei suostu maksamaan asianmu- kaista korvausta, investoija voi vedota sopimukseen ja viedä asian ISDS-rii- tojen ratkaisumenettelyyn. Julkisuudessa on ollut keskustelua siitä, että ISDS johtaisi yritysten pe- rusteettomiin kanteisiin rahallisten korvausten toivossa. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että vain perustel- luilla kanteilla on mahdollisuus me- nestyä. Pelkästään se, että kanne on nostettu, ei tarkoita, että se tulee me- nestymään. Lisäksi EU neuvottelee omiin sopimuksiinsa sellaisia mää- räyksiä, joiden nimenomainen tarkoi- tus on estää riitojenratkaisumenette- lyn väärinkäytökset.
USA on Suomelle tärkeä palvelujen vientimaa
Yhdysvallat on Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani. Yhdysval- tojen markkinat kiinnostavat muun muassa suomalaisia konepajoja, me- talli- ja kemiansektoria, meriteolli- suutta, ICT-sektoria sekä mobiili-, viihde- ja peliteollisuutta. Yritykset ovat kuitenkin pitäneet markkinoita haastavina niiden koon, kovan kilpai- lun ja tiukan sääntelyn vuoksi. Suomalaisilla yrityksillä on suuria
intressejä myös palvelukaupassa. Yh- dysvallat on Ruotsin jälkeen toisek-
si tärkein palveluviennin markkina Suomelle.
Suomen intresseihin kuuluvat esi- merkiksi informaatio- ja viestintäpal- velut, tuotekehityspalvelut, erilaiset tekniset asiantuntijapalvelut, huolto- ja korjauspalvelut, suunnittelupalve- lut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Julkisten hankintojen avaaminen kuuluu Suomen prioriteetteihin. Nii- den osalta EU:n neuvottelutavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset. Ta- voitteena on syrjivän lainsäädännön purkaminen. ■
YHDYSVALTOIHIN KANNATTAA PANOSTAA
■
Maailman suurin kansantalous on johtava innovaatiokeskus ja maa- ilman suurin kulutustavaroiden markkina-alue.
■
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppa on Suomelle reilusti ylijäämäistä.
■
Yhdysvaltojen markkinoita pide- tään vaikeina: menestys edellyttää huolellista taustatyötä.
■ ■
Onnistuminen Yhdysvalloissa avaa usein tien globaaliin kasvuun.
Nyt neuvoteltava TTIP-sopimus helpottaa entisestään suomalais- ten yritysten markkinoille pääsyä.
VAPAAKAUPALLE!
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Saksan liittokansleri Angela Merkel skoolasivat viime kesänä Berliinissä keskusteltuaan vapaakauppaneuvotteluista. Yhdysvallat ja EU ovat jo nyt toistensa suurimmat kauppa- kumppanit. Kaupan arvoksi laskettiin viime vuonna noin 503 miljardia euroa. Toteutuessaan sopimus olisi maailman suurin vapaakaup- pasopimus. Se kattaisi noin puolet maailmantalouden tuotannosta ja 30 prosenttia maailmankaupasta.
6/2013
7
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60