mi. Tätä arviota täytyy tehdä myös työ- ja elinkeinoministeriössä. Team Finland -toimintamalli on kuitenkin hyvä esimerkki hallinto- rajat ylittävästä ja valtioneuvostota- son toiminnasta. Team Finlandin sii- vittämänä on syntynyt jo nyt paljon yritysten kansainvälistymistä, inves- tointeja Suomeen ja maakuvatyötä edistävää yhteistyötä useiden minis- teriöiden ja hallinnonalojen kesken. Näen Team Finlandin myös laa- jemmin hallinnon kehittämisprojek- tina, josta voidaan jatkossa ammen- taa uusia yhdessä tekemisen työta- poja hallintorajojen madaltamiseksi. Team Finlandiin on ulkomaille ni- metty 72 verkostoa ja kotimaahan 15 verkostoa. TF-koordinaattorina on yleensä ELY-keskuksen kansain- väistymisasiantuntija. Tiimit orga- nisoituvat paljolti vanhan mallin mukaan.
5 20
Miten yritykset ja elin- keinoelämä kytkeytyvät aidosti mukaan alueelli- siin verkostoihin, ei vain palveluiden käyttäjinä vaan kumppaneina?
Koko Team Finland -harjoitusta joh- taa Taloudellisten ulkosuhteiden oh- jausryhmä, johon nykyisellään kuu- luu puheenjohtajana toimivan pää- ministerin lisäksi 13 arvostettua edustajaa elinkeinoelämästä. On äk- kiseltään vaikea keksiä parempaa vai- kuttamiskanavaa Team Finland -toi- mintamallin eteenpäin viemiseksi. Team Finlandin aluetiimien orga- nisoituminen on juuri nyt ajankohtai- nen asia. Aluetiimien keskeisenä teh- tävänä on esimerkiksi koota alueen eri kansainvälistymistoimijat yhdek- si verkostoksi sekä koordinoida kan- sainvälistymispalveluita koherentik- si ja selkeäksi kokonaisuudeksi yritys- ten suuntaan. On erittäin tärkeää, että kansainvä-
listymispalveluiden käyttäjien eli yri- tysten ääni tulee kuulluksi tässä työs- sä. Aluetiimien työskentelyyn kutsu- taan tunnettuja yritysedustajia, jotka tuntevat myös julkisten kansainvä-
6/2013
listymispalvelujen kirjoa ja tarpeita elinkeinoelämässä. Olemme tehneet ja teemme jatkossakin tässä valmis- telussa hyvää yhteistyötä EK:n, Suo- men Yrittäjien ja Kauppakamarin kanssa sekä kansallisesti että alueta- solla.
6 7
Mitä toimenpiteitä ministeriö suunnittelee yritysten rahoituksen kehittämiseksi? Yhteinen käsitys on ol- lut, ettei akuuttia kriisiä
ole. Yhteinen käsitys on kuitenkin myös se, että EU:n pankkisääntelyn heijastusvaikutuksena riski ongelmi- en kehittymisestä ja rahoituksen saa- tavuudesta, hinnasta kuin muidenkin ehtojen vaikeutumisesta on ilmeinen. Erityisen haasteelliseksi tilanteen
tekee se, että ongelmien pelätään kohdistuvan eritoten kasvuhakuisiin pk-yrityksiin, joita kansakunta juuri nyt tarvitsee. Lisäksi ongelmat voi- vat kohdistua sukupolvenvaihdosti- lanteisiin, joiden onnistunut hoitami- nen muutoinkin on lähiaikojen isoja haasteitamme.
Suomi on pankkikeskeinen maa, johon yleiseurooppalaiset vaikeudet osuvat erityisesti. Helppoja ratkaisu- ja kokonaistilanteeseen ei ole. Hallitus on jo reagoinut rahoitus- ongelmiin esimerkiksi kasvattamalla Finnveran riskinottopotentiaalia sekä perustamalla laajan kasvurahoitusoh- jelman. Lisäksi syksyn rakennepoliit- tisessa ohjelmassa on erillinen kirjaus rahoituksen saatavuuden jatkokehit- tämisestä. TEM ja VM viimeistelevät parhaillaan tähän liittyviä esityksiä.
Kari Stadighin vetämä pääomamarkkina- työryhmä laati ehdo- tuksia pääomamarkki- noiden kehittämiseksi. Miten työtä on tarkoi-
tus jatkaa? Pääomamarkkinatyöryhmän ehdo- tukset ovat edelleen hyvin käyttö- kelpoisia. Työryhmän esityksistä on osa jo toteutettu, ja joitakin esityk-
siä on vielä valmistelussa. Näistä val- mistelussa olevista voidaan mainita joukkovelkakirjamarkkinoiden kehit- täminen sekä listautumiskynnyksen alentaminen. Myös työryhmän eh- dotukseen perustuva työeläkelaitos- ten mahdollisuus käyttää velkavipua asuntotuotantoon sisältyy hallituk- sen rakennepoliittisen ohjelman eh- dotuksiin. Olisi toivottavaa, että useampi eh-
dotus voitaisiin toteuttaa. Pääoma- markkinoiden kehittäminen on pit- käjänteistä työtä, ja työryhmän eh- dotuksiin kannattaa vielä palata moneen kertaan.
8
Miten cleantech-hank- keet ovat mielestänne lähteneet liikkeelle? Vuonna 2012 Suomen cleantech-liiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaih-
to kasvoi 15 prosenttia muun talous- kasvun laahatessa nollan pinnassa. Tämä kertoo siitä, että cleantech-yri- tyksillämme on selkeä, kansainväli- sillä markkinoilla kantava kilpailuetu. Yhteenlaskettu liikevaihto on nyt lä- hes 25 miljardia euroa. Cleantech-yri- tyksillä menee siis huomattavasti pa- remmin kuin muilla yrityksillä. TEM on käynnistänyt tärkeitä
aloitteita cleantechin kotimarkki- noiden ja kansainvälistymisen kehit- tämiseksi. Esimerkiksi cleantech-rat- kaisuja tukevista julkisista hankin- noista on puhuttu lähes viimeiset 10 vuotta. Viime kesäkuussa hallitus te- ki johdollani periaatepäätöksen, et- tä kaikissa julkisissa hankinnoissa on huomioitava cleantech-ratkaisujen käyttöönotto. Tämä tuo cleantech-in- novaatiokentän rahoitukseen tavoit- teellisesti jopa 350 miljoonaa euroa uusien innovaatioiden markkinoille- pääsyn edistämiseksi. Hallituksen kokonaisvaltainen
cleantech-strategia valmistuu joh- dollani vielä tämän vuoden kulues- sa, ja siinä linjataan merkittäviä toi- menpiteitä niin kotimarkkinoiden kuin kansainvälistymisen edistämi- seksi. ■
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60