Suomen kaltaisessa, nopeasti
ikääntyvässä maassa tuottavuuden kasvulla on ratkaiseva merkitys ta- louskasvun moottorina. Innovaatiot mahdollistavat kestävän kasvun, joka ei perustu pelkästään raaka-aineiden, työvoiman ja muiden tuotannonteki- jöiden määrälliseen lisäämiseen. Uu- sien teknologioiden ja toimintata- pojen käyttöönotto kasvattaa koko- naistuottavuutta, johon modernien talouksien kasvu perustuu. Uudet ajatukset ja innovaatiot ovat
rakenteita muokkaavan luovan tuhon perusvoimia. Luova tuho muuttaa toimialarakenteita kolmella tavalla. Muutokset tapahtuvat markkinoille tulevien, sieltä poistuvien sekä mark- kinoilla eritahtisesti kasvavien yritys- ten dynamiikan kautta. Luova tuho korvaa vanhat ja tehottomat yrityk- set ja toimialat sellaisilla, joiden voi- mavarojen käyttö palvelee paremmin lisäarvon tuottamista. Rakenne- ja elinkeinopolitiikan
kannalta opetus on, että luovaa tu- hoa ei pidä padota, sillä se on yksi tär- keimmistä edellytyksistä talouden ja hyvinvoinnin kasvulle. Rakennemuutosten edellytyksenä
on markkinaehtoisesti tapahtuva voi- mavarojen – työn, pääoman ja osaa- misen – tehokas siirtyminen ja uudel- leen kohdentuminen.
Mitä politiikalla voidaan tehdä?
Jatkuvien muutosten maailmassa tarvitaan toimivaa suhdanne- ja ra- kennepolitiikkaa. Suomen perintei- set vahvuudet, kuten osaava työvoi- ma, hyvä peruskoulutus, toimiva inf- rastruktuuri sekä poliittiseen vakaus, ovat hyvä perusta kasvulle. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Suomen on pakko parantaa kil- pailukykyään. Vaikka viimeisim- mät palkkaratkaisut ovat käänne pa- rempaan, niin vielä tarvitaan usean vuoden kustannusmalttia sekä li- sää yrityskohtaisia joustoja. Talous- politiikan pitää tukea myös reaalis-
ta kilpailukykyä, tuotantomahdolli- suuksia lisääviä rakenneuudistuksia sekä julkisen talouden tervehdyttä- mistä. Rakennemuutokset ja globalisaa- tio muuttavat työmarkkinoita ja työ- mahdollisuuksia. Tästä on jo runsaas- ti esimerkkejä maailmalta. Yhtäältä korkean tuottavuuden sekä osaami- sen tarve on kasvussa, toisaalta ky- syntää riittää myös matalan tuotta- vuuden ja enemmän paikkaan sido- tulle työlle. Kulutustottumusten ja tuotantomuotojen muutokset luo- vat työtä ja ammatteja, joita nyt ei vielä edes tunneta. Suurin muutos- paine kohdistuu ääripäiden välille jää- viin perinteisiin ammatteihin. Oikea sopeutuskeino näihin muutoksiin ei ole jäykkyyden lisääminen tai protek- tionismi, vaan koulutuksen, osaami- sen ja joustomahdollisuuksien lisää- minen. Suomea kohtaava työvoiman niuk-
kuus on rakenteellinen ongelma, jon- ka ratkaisuun tarvitaan työn tarjon- taa ja tuottavuutta lisäävää politiik- kaa. Pitkäjänteisen talouspolitiikan tulee keskittyä ihmisten ja yritysten kannustimiin sekä tuottavuuden kas- vun lisäämiseen. Rakenteiden muu- tospaineessa taloutta pitää avata ja ohjata suuntaan, jossa tuottavimmat yritykset kasvavat ja pärjäävät.
Johtaja Jussi Mustonen, EK
”Aikamme ongelma on, että tulevaisuus ei ole sama kuin ennen.” Paul Valéry
6/2013
27
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60