TÄSTÄ ON kysymys Saako julkisilla varoilla kilpailla markkinoilla? Y


ritykset törmäävät epäterveeseen kilpai- luun julkisen sektorin tunkeutuessa sa- moille markkinoille. Kilpailu vääristyy, kun julkinen toimija voi tukeutua vero-


varoin kustannettuihin kilpailuetuihin.


Millaisia kilpailuetuja julkisella toimijalla on? Niitä on lukuisia. Vaikka yritysten yhteisöverokan- taa ollaan laskemassa 20 prosenttiin, eroa kunnal- lisiin toimijoihin jää melkoisesti. Kunnat maksavat elinkeinotoiminnastaan tuloveroa vain reilut kuu- si prosenttia. Ne eivät maksa kiinteistöveroa omal- la alueellaan sijaitsevista kiinteistöistä. Varainsiir- toverostakin kunnat on vapautettu. Julkisten toimijoiden ei tarvitse käytännössä


pelätä konkurssiuhkaa, eikä omistaja aseta niille myönnetylle pääomalle tuottovaatimuksia. Rahoi- tusta ne saavat helpommin ja edullisemmin kuin yritykset voivat edes haaveilla. Toiminnassa tarvit- tavat tilat, laitteet, kalusto ja henkilöstö järjestyvät verovaroin.


Miten ongelmiin aiotaan puuttua? Ainoa puuttumiskeino oli pitkään yhteisön valtion- tukisääntelyyn perustuvan kantelun tekeminen EU:n komissiolle. Syyskuun alusta olemme vih- doin saaneet myös kotimaiseen sääntelyyn ryhtiä. Kuntien on jatkossa yhtiöitettävä toimintansa kilpailluilla markkinoilla. Mikä vielä tärkeämpää, kilpailu- ja kuluttajavirastolla on vastedes valtuudet puuttua kaikkeen kilpailua vääristävään kuntien ja valtion harjoittamaan elinkeinotoimintaan. Yrityk- set voivat siis jatkossa kääntyä Brysselin sijaan ko- timaisen viranomaisen puoleen.


Ovatko julkinen ja yksityinen jatkossa samalla viivalla? Kilpailuneutraliteettiin on vihdoin alettu kiinnit- tää huomiota myös kotimaassa, mutta paljon on vielä tehtävää. Esimerkiksi kunnallisen liiketoimin- nan yhtiöittäminen ei takaa tasapuolisia kilpailun edellytyksiä. Yhtiöittämisvelvoitteeseen jäi liikaa aukkoja, joita tuleva valvonta toivottavasti paikkaa. Lisäksi on muistettava, että merkittävä osa yksi-


tyisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneut- raliteettiongelmista johtuu suoraan laista. Tällaista sääntelyä on lukuisilla toimialoilla, ja sitä olisikin seuraavaksi käytävä perkaamaan. Parhaiten kilpailuneutraliteettiongelmat vältet- täisiin, jos julkinen sektori pysyisi poissa toimivil-


6/2013 17


ta markkinoilta. Esimerkiksi käynnissä olevassa kuntalain kokonaisuudistuksessa olisi hyvä tilai- suus täsmentää, mitkä ovat kunnan ydintehtäviä ja mikä ei enää veronmaksajien edun näkökulmas- ta kuulu tänä päivänä kuntien toimialaan. Murheellista on, että EU:n hankintasääntelyn uudistuksessa uidaan tältä osin täysin vastavirtaan. Uudet direktiivit tullevat sallimaan vaikkapa jul- kisomisteisen yhtiön menemisen tuplasti nykyis- tä enemmän markkinoille, vaikka se saa samalla ilman kilpailutusta tehdä suoraa kauppaa omista- jansa kanssa. Kansallista hankintasääntelyä uudis- tettaessa meidän on valittava toinen suunta: jos jul- kista omistajaa hyödynnetään, samaan aikaan ei rel- lestetä markkinoilla. ■


”Merkittävä osa kilpailuneutraliteetti- ongelmista johtuu suoraan kansallisesta sääntelystämme.”


EK:n asiantuntija Jukka Lehtonen


KUVA MARJUT HENTUNEN


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60