Talouskasvun taustatekijöistä tär-


keimpiä on ollut – alkuun läntisessä maailmassa ja nyt nopean kehityksen polulla olevissa maissa – taloudellis- ten ja poliittisten instituutioiden vah- vistuminen ja kehittyminen talous- kasvua kannustavaksi ja ruokkivaksi. Näiden poliittis-taloudellisten ins- tituutioiden kehittymättömyys on myös keskeinen syy siihen, että ra- kennemuutokset ja kehitys eivät ole vielä toteutuneet suuressa osassa Af- rikkaa tai Latinalaista Amerikkaa. Kehittyvä maailma on nopeasti noussut rikkaan maailman merkittä- väksi kilpailijaksi ja kumppaniksi. Tä- mä on johtanut kansainvälisen työnja- on muutokseen niin tuotannossa kuin yksittäisissä toiminnoissa. Muutos- ten taustalla on nopea teknologinen kehitys niin teollisuuden kuin palve- lutuotannon piirissä. Kehityksen on


20 % 40 % 60 % 80 % 100 %


0 % PALVELUT JALOSTUS


”Oikea sopeutuskeino näihin muutoksiin ei ole jäykkyyden lisääminen.”


Johtaja Jussi Mustonen, EK


-75 -80 -85 -90 -95 -00 -05 -10 ALKUTUOTANTO


SUOMEN TOIMIALARAKENTEET Osuudet kokonaistuotannosta


RESURSSIEN SIIRTO


20 % 40 % 60 % 80 % 100 %


0 % TALOUSKASVU PALVELUT LUOVA TUHO


RAKENNEMUUTOS JALOSTUS


INNOVAATIOT


-75 -80 -85 -90 -95 -00 -05 -10 ALKUTUOTANTO


LÄHDE: TILASTOKESKUS JA EK:N LASKELMAT RESURSSIEN SIIRTO


2 % 3 % 4 % 5 % 6 %


0 % 1 %


KASVU, INNOVAATIOT JA RAKENNEMUUTOKSET TALOUSKASVU


ELEKTRONIIKKA PAPERI


RAKENNEMUUTOS TUOTTAVUUS LUOVA TUHO INNOVAATIOT -75 -80 -85 -90 -95 -00 -05 -10 -12 26 6/2013 6 % RAKENNEMUUTOS RESURSSIEN SIIRTO LUOVA TUHO INNOVAATIOT TALOUSKASVU TUOTTAVUUS TUOTTAVUUS -12


Vasemmalla: Palvelujen osuus kokonaistuotannosta ja työllisyy- destä on noussut 70 prosenttiin. Vasemmalla alla: Suurimmat rakennemuutokset ovat tapahtuneet elektroniikka- ja paperiteollisuudessa.


20 % 40 % 60 % 80 % 100 %


0 % JALOSTUS


-75 -80 -85 -90 -95 -00 -05 -10 ALKUTUOTANTO


mahdollistanut erityisesti digitalisaa- tio ja ripeä teknologioiden leviämi- nen. Markkinamekanismin ohjaami- na tuotannon eri osavaiheet on voitu yhä tehokkaammin pilkkoa erillisiin osiin ja hajauttaa maantieteellisesti suurimman arvonlisän tuottamiseksi. Arvoketjujen pirstoutuminen hei- jastuu myös toimialarakenteisiin. Ti-


-12


lastomuutoksia on tosin hankala tul- kita erilaisten luokitteluongelmien vuoksi. Yritykset eivät enää tyypilli- sesti ole vain joko teollisuutta tai pal- velua, vaan yleensä molempia. Eri- tyisesti kulutustavaroissa brändi, tuotemerkit, patentit ja muu ainee- ton omaisuus sekä palvelutoiminnot luovat yhä suuremman osan tuottei- den arvosta. Talouskasvun ja kansalaisten hy-


PALVELUT


vinvoinnin kannalta on kuitenkin yhdentekevää, miten yrityksiä luoki- tellaan. Oleellista on, miten yrityksen luovat hyvinvointia, miten ne työllis- tävät ja mihin niiden korkean jalos- tusarvon luomiskyky perustuu.


-12


MARJUT HENTUNEN


GRAAFIT PETER SADE


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60