nestystarinoiden innoittamana. Tie- tyillä osaamisintensiivisillä aloilla nämä esimerkit ovat varmasti myö- tävaikuttaneet yrittäjyyspäätöksiin. Kasvuyritykset tekevät myös laa- jasti yhteistyötä maakuntien pk- yritysten kanssa, mikä avaa monil- le perinteisempien alojen yhtiöille kasvumahdollisuuksia. Välilliset vai- kutukset työllisyyteen ja kansanta- louteen voivat nousta merkittäviksi. Usein kasvuyrityksiä syntyy myös toimialojen rajapinnoille, jolloin nii- den merkitys talouden uudistajina ja innovaatioiden lähteinä on suuri. Kasvuyrittäjyyttä voidaan siis tar-
kastella hyvinkin monelta kantil- ta. Yhtäältä kasvuyrittäjyydestä on helppo innostua, toisaalta kasvuyri- tysten yhteiskunnallista merkitystä voidaan hyvällä omallatunnolla vä- hätellä. Kaiken kaikkiaan kasvuyrit- täjyyskeskusteluun olisi hyvä saada mahdollisimman objektiivista ja rea- listista otetta, innostusta ja kohkaa- mista kuitenkaan unohtamatta. ■
Asiantuntija Jari Huovinen, EK
Kirjoitus perustuu EK:n teettämään kasvuyritysraporttiin, jossa keskei- simpinä lähteinä käytettiin Tilasto- keskuksen yritys- ja toimipaikkare- kisteriä, työ- ja elinkeinoministeriön kasvuyritystilastoja sekä EK:n kasvu- yritystutkimuksia. Katsauksessa hyö- dynnettiin pääsääntöisesti OECD:n ja Eurostatin kasvuyritysmääritel- mää, jonka mukaan yrityksen on työllistettävä vähintään kymmenen henkilöä seurantakauden alussa ja kasvatettava henkilöstöään vähin- tään 20 prosenttia vuodessa seuraa- van kolmen vuoden aikana.
TYÖSUHDEtohtori
Ylilääkäri Jan Schugk
MUOKATTUA VAI KORVAAVAA TYÖTÄ?
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN mukaan työkyvyttömyys on sairaudesta johtuva tila, jossa työntekijä on kykenemätön tavalliseen työhön- sä tai siihen läheisesti verrattavaan työhön. Jos hän sairaudestaan huolimatta kykenee työntekoon ilman terveydelle tai sairauden hoidolle koituvaa haittaa, ei perustetta sairauspoissaololle ole. Tavalliseen työhön verrattavan työn tekeminen ei ole korvaavaa työtä, eikä myöskään varsinaista muokattua työtä. Korvaavasta työstä on sovittu erikseen joidenkin alojen työeh-
tosopimuksissa. Korvaavaa työtä voidaan tehdä, jos henkilö on sairauden tai vamman vuoksi estynyt tekemästä tavallista työ- tään mutta voi turvallisesti työskennellä väliaikaisesti toisessa työtehtävässä tai osallistua koulutukseen. Jos alalla on sovittu korvaavasta työstä ja työterveyslääkäri on arvioinut henkilön so- pivan korvaavaan työhön, työntekijä ei voi ilman perusteltua syy- tä kieltäytyä tarjotusta työstä. Lähtökohtaisesti järjestely on kui- tenkin vapaaehtoinen. Korvaavan työn on oltava sekä työntekijälle että työnantajal-
le mielekästä. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijä saa tehtä- vään riittävän perehdytyksen. Työnantajan on seurattava työn su- jumista ja varmistettava, ettei työ vaaranna työntekijän terveyttä. Korvaavasta työstä maksetaan työntekijän normaali palkka, vaik- ka työ olisi vähemmän vaativaa tai kevyempää. Vaikka alalla ei olisi sovittu korvaavasta työstä, mikään ei estä
vastaavaa järjestelyä, jos asiasta päästään sopimukseen työnte- kijän ja työnantajan välillä. Tällainen järjestely on aina vapaaeh- toinen, sillä jos henkilö on katsottu täysin kykenemättömäksi ta- valliseen työhönsä, hänellä on perusteltu syy työstä poissaoloon. Työn muokkaamista on syytä harkita erityisesti silloin, kun hen- kilöllä on sairaudestaan huolimatta paljon työkykyä jäljellä, mut- ta poissaolo uhkaa pitkittyä hoitojonojen tai sairauden hitaan paranemisen vuoksi. Tyypillisiä tilanteita ovat erilaiset vammo- jen jälkitilat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä eräät mielenter- veyden häiriöt, kuten masennus. Yhteistä näille kaikille on, että varhainen työhönpaluu on tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämis- tä ja paranemisen tukemista.
Tällä palstalla EK:n asiantuntijat ratkovat työsuhteisiin liittyviä pulmia.
2,7%
Kemianteollisuuden viennin arvo oli tammi– elokuussa 2,7 prosenttia vuoden takaista suurempi samaan aikaan kun Suomen koko tavaraviennin arvo on ollut laskussa. Eniten kasvua on tullut öljytuotteista. Kesä–elokuussa kemianteollisuuden vienti kasvoi 0,6 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Kemianteollisuuden viennin osuus on noin neljännes Suomen koko tavaraviennistä.
Lähde:Kemianteollisuuden talouskatsaus 13.11.2013
6/2013
47
KUVA JUSSI HELLSTEN
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60