This page contains a Flash digital edition of a book.
lään ennakkoluulottomasti puolin ja toi- sin. Avainasia on kuitenkin se, että pe- rehdymme asiakkaan liiketoimintaan ja kehitämme heidän tuotantoprosesseihin sellaisia parannuksia, joita he eivät ken- ties itsekään ole tulleet miettineeksi. Eli olemme aika kaukana takavuosien tilaa-toi- mita-mallista”, Hä- mälä painottaa.


Uutta potkua bioenergiasta


Joutseno on Suomen ensimmäinen


Perinteinen metsä- teollisuus on saanut vuosituhannen vaih- teen jälkeen melkoi- sia kolhuja eikä rakennemuutos ole vielä- kään ohitse. Omat oppirahat on vuosien varrella maksettu myös aiemmin Metsä- Botnian nimellä tunnetussa Metsä Fibres- sä, vaikkei se alan suurimpiin pudottajiin kuulukaan. ”Harvempi on tainnut huomata, että tä-


mä yhtiö on tehnyt koko ajan ihan kelvol- lista tulosta”, Hämälä muistuttaa. Auringonlaskun sijaan mies näkee va-


loa paitsi perinteisessä sellubisneksessä myös bioenergian puolella, jonka tuotan- toon myös Metsä Group on UPM:n ja Sto- raEnson tapaan suuntaamassa. Tässä pelis- sä tytäryhtiö Metsä Fibre on jo valmiiksi vahvoilla, sillä yhtiön Joutsenon yksikkö on Suomen ensimmäinen hiilidioksidineutraali tehdas. Lähivuosina samaan aiotaan päästä myös muilla tehdas- paikkakunnilla. Tuotannon vihreyttä ku-


hiilidioksidineutraali sellutehdas.


vastaa sekin, että peräti 98 prosenttia Metsä Fibren käyttämästä energiasta on uusiutuvaa. Kaiken lisäksi sitä liikenee jatkossa entis-


tä enemmän myös yleiseen myyntiin, sillä tehtaiden energiaomavaraisuutta aiotaan kasvattaa nykyisestä. Tehokkaimman teh- taan sähköomavaraisuus yltää jo nyt 200 prosenttiin. ”Erilaisten puupohjaisten bioenergia-


tuotteiden osuus on tällä hetkellä run- saat 10 prosenttia liikevaihdosta. Eli kas- vumahdollisuuksia on roimasti”, Hämälä myhäilee. ■


KIINA VETÄÄ SELLUMARKKINOITA


MAAILMAN sellumarkkinat ovat käänty- neet viimeisen kymmenen vuoden aika- na täysin uuteen asentoon. Kun vetureina ja suurtuottajina olivat takavuosina Yh- dysvallat ja Eurooppa, on kasvu siirtynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Aasiaan. Ylivoimaisesti suurin tuottajamaa on


edelleen Yhdysvallat, jonka osuus ko- konaistuotannosta on noin kolmannes. Sen perässä tulevat Brasilia, Kanada, Ja- pani, Ruotsi ja Suomi. Kärkikymmenik- köön on noussut myös Indonesia. Kiina on selluntuottajana vielä nouseva tekijä, mutta nopeasti kehittyvän paino- ja pak- kausteollisuutensa ansiosta päivä päiväl- tä isompi markkina-alue. Varovainen ar- vio on, että maassa tuotetaan vuoteen 2020 mennessä vähintään 150 miljoonaa tonnia kartonkia. Sellualan suurimmat investoinnit ovat


viime vuosina suuntautuneet Etelä-Ame- rikkaan, mutta katsetta ollaan kääntä- mässä Kiinaan. Siitä kertoo muun mu- assa Stora Enson viime kevään päätös rakentaa kartonki- ja sellutehdas maan eteläosaan Behaihin. Metsä Fibren tuotannon fokus on sen


sijaan Suomessa, vaikka markkinat ovat- kin maailmanlaajuiset. Ympärillä oleva raaka-aine taipuu moneen tarpeeseen, ja omat tuotantolaitokset ovat teknolo- gisesti ja ympäristökriteereillä mitaten alan terävintä kärkeä. ”Tavoitteena on edelleen vahvistaa


asemaamme yhtenä maailman johtavis- ta havusellun tuottajista. Ja nimenomaan asiakaslähtöisyydellä ja innovatiivisuu- della, jossa olemme jo nyt useimpia kil- pailijoitamme edellä”, Ilkka Hämälä to- teaa.


1/2013


57


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60