lään ennakkoluulottomasti puolin ja toi- sin. Avainasia on kuitenkin se, että pe- rehdymme asiakkaan liiketoimintaan ja kehitämme heidän tuotantoprosesseihin sellaisia parannuksia, joita he eivät ken- ties itsekään ole tulleet miettineeksi. Eli olemme aika kaukana takavuosien tilaa-toi- mita-mallista”, Hä- mälä painottaa.
Uutta potkua bioenergiasta
Joutseno on Suomen ensimmäinen
Perinteinen metsä- teollisuus on saanut vuosituhannen vaih- teen jälkeen melkoi- sia kolhuja eikä rakennemuutos ole vielä- kään ohitse. Omat oppirahat on vuosien varrella maksettu myös aiemmin Metsä- Botnian nimellä tunnetussa Metsä Fibres- sä, vaikkei se alan suurimpiin pudottajiin kuulukaan. ”Harvempi on tainnut huomata, että tä-
mä yhtiö on tehnyt koko ajan ihan kelvol- lista tulosta”, Hämälä muistuttaa. Auringonlaskun sijaan mies näkee va-
loa paitsi perinteisessä sellubisneksessä myös bioenergian puolella, jonka tuotan- toon myös Metsä Group on UPM:n ja Sto- raEnson tapaan suuntaamassa. Tässä pelis- sä tytäryhtiö Metsä Fibre on jo valmiiksi vahvoilla, sillä yhtiön Joutsenon yksikkö on Suomen ensimmäinen hiilidioksidineutraali tehdas. Lähivuosina samaan aiotaan päästä myös muilla tehdas- paikkakunnilla. Tuotannon vihreyttä ku-
hiilidioksidineutraali sellutehdas.
vastaa sekin, että peräti 98 prosenttia Metsä Fibren käyttämästä energiasta on uusiutuvaa. Kaiken lisäksi sitä liikenee jatkossa entis-
tä enemmän myös yleiseen myyntiin, sillä tehtaiden energiaomavaraisuutta aiotaan kasvattaa nykyisestä. Tehokkaimman teh- taan sähköomavaraisuus yltää jo nyt 200 prosenttiin. ”Erilaisten puupohjaisten bioenergia-
tuotteiden osuus on tällä hetkellä run- saat 10 prosenttia liikevaihdosta. Eli kas- vumahdollisuuksia on roimasti”, Hämälä myhäilee. ■
KIINA VETÄÄ SELLUMARKKINOITA
MAAILMAN sellumarkkinat ovat käänty- neet viimeisen kymmenen vuoden aika- na täysin uuteen asentoon. Kun vetureina ja suurtuottajina olivat takavuosina Yh- dysvallat ja Eurooppa, on kasvu siirtynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Aasiaan. Ylivoimaisesti suurin tuottajamaa on
edelleen Yhdysvallat, jonka osuus ko- konaistuotannosta on noin kolmannes. Sen perässä tulevat Brasilia, Kanada, Ja- pani, Ruotsi ja Suomi. Kärkikymmenik- köön on noussut myös Indonesia. Kiina on selluntuottajana vielä nouseva tekijä, mutta nopeasti kehittyvän paino- ja pak- kausteollisuutensa ansiosta päivä päiväl- tä isompi markkina-alue. Varovainen ar- vio on, että maassa tuotetaan vuoteen 2020 mennessä vähintään 150 miljoonaa tonnia kartonkia. Sellualan suurimmat investoinnit ovat
viime vuosina suuntautuneet Etelä-Ame- rikkaan, mutta katsetta ollaan kääntä- mässä Kiinaan. Siitä kertoo muun mu- assa Stora Enson viime kevään päätös rakentaa kartonki- ja sellutehdas maan eteläosaan Behaihin. Metsä Fibren tuotannon fokus on sen
sijaan Suomessa, vaikka markkinat ovat- kin maailmanlaajuiset. Ympärillä oleva raaka-aine taipuu moneen tarpeeseen, ja omat tuotantolaitokset ovat teknolo- gisesti ja ympäristökriteereillä mitaten alan terävintä kärkeä. ”Tavoitteena on edelleen vahvistaa
asemaamme yhtenä maailman johtavis- ta havusellun tuottajista. Ja nimenomaan asiakaslähtöisyydellä ja innovatiivisuu- della, jossa olemme jo nyt useimpia kil- pailijoitamme edellä”, Ilkka Hämälä to- teaa.
1/2013
57
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60