This page contains a Flash digital edition of a book.
KASVUN AVAIMET PK-YRITYKSILLÄ U


usien työpaikkojen luo- minen on viimeisten kymmenen vuoden ai- kana ollut yksinomaan pk-yritysten vastuul-


la. Myös osuus investoinneista on kasvussa. Vuonna 2011 pk-yritysten osuus kaikista yritysten tekemistä aineellisista nettoinvestoinneista oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 43 prosenttia (38 prosenttia vuonna 2010). Kasvulle onkin vaka- va uhka, että myös yhä useampi pk- yritys suunnittelee toimintansa siir- tämistä Suomen ulkopuolelle. Kasvuyrittäjyyden arvioinnissa ja


elinkeinopolitiikassa kannattaa tut- kia nykyistä tarkemmin eri tavoin kasvavia yrityksiä sekä laadullisia ele- menttejä, kuten nopeaa kasvua, mal- tillista kasvua, kannattavuutta ja työl- lisyysvaikutuksia. Yksittäisten yri- tysten tarkastelusta olisi syytä siirtyä yrittäjän kokonaistoimintaan.


Yrittäjäomistaja voi toiminnassaan


olla erittäin kasvuhakuinen ja laajen- taa toimintaansa perustamalla tai os- tamalla uusia yrityksiä. Uusien yritysten vaikutukset ta-


louden rakenteisiin eivät toteudu no- pealla aikavälillä. Kannattavan kasvu- yrityksen luomiseen kuluu Suomessa tutkimusten mukaan noin seitsemän vuotta.


Reppua kevennettävä


Yritystoimintaa koskevien säännös- ten vaikutukset iskevät erityisesti pk- yrityksiin. Yritysten toimintaedelly- tyksiä vaarantavaa sääntelyä ei pitäisi enää lisätä. Päinvastoin, nykyistä kil- pailukykyä heikentävää sääntelyä ja muuta hallinnollista taakkaa olisi kii- re purkaa. Suomen EU:lle antama lupaus hal-


linnollisen taakan leikkaamisesta nel- jänneksellä on lunastettava. Lupame- nettelyt eivät saisi aiheuttaa viiväs-


tyksiä yrityksille.


Kohti yritystason sopimista Työehtosopimuksiin on sisällytettävä nykyistä laajemmin mahdollisuudet vastata pk-yritysten erityistarpeisiin. Yrityskohtaisen sopimisen mahdolli- suutta on laajennettava. Työehtoso- pimusten on mahdollistettava laajas- ti yritystason sopiminen. Sellaisia poissaoloja on vähennet-


tävä, joiden syynä ei aidosti ole sai raus tai tapaturma. Näiden poissaolojen väheneminen ja työhyvinvoinnin ko- heneminen tukevat yritysten kasvua. Työmarkkinoiden joustavuus,


osaavan työvoiman saatavuus ja työ- voiman liikkuvuus on turvattava. Koulutusta on suunnattava siten, että se vastaa yritysten tarpeita. Työnte- kijöiden palkkaamisen kynnystä on madallettava. Yritysten, oppilaitosten ja opiskelijoiden työelämälähtöistä yhteistyötä on tarpeen lisätä.


1/2013 21


››


Page 1  |  Page 2  |  Page 3  |  Page 4  |  Page 5  |  Page 6  |  Page 7  |  Page 8  |  Page 9  |  Page 10  |  Page 11  |  Page 12  |  Page 13  |  Page 14  |  Page 15  |  Page 16  |  Page 17  |  Page 18  |  Page 19  |  Page 20  |  Page 21  |  Page 22  |  Page 23  |  Page 24  |  Page 25  |  Page 26  |  Page 27  |  Page 28  |  Page 29  |  Page 30  |  Page 31  |  Page 32  |  Page 33  |  Page 34  |  Page 35  |  Page 36  |  Page 37  |  Page 38  |  Page 39  |  Page 40  |  Page 41  |  Page 42  |  Page 43  |  Page 44  |  Page 45  |  Page 46  |  Page 47  |  Page 48  |  Page 49  |  Page 50  |  Page 51  |  Page 52  |  Page 53  |  Page 54  |  Page 55  |  Page 56  |  Page 57  |  Page 58  |  Page 59  |  Page 60