KASVUN AVAIMET PK-YRITYKSILLÄ U
usien työpaikkojen luo- minen on viimeisten kymmenen vuoden ai- kana ollut yksinomaan pk-yritysten vastuul-
la. Myös osuus investoinneista on kasvussa. Vuonna 2011 pk-yritysten osuus kaikista yritysten tekemistä aineellisista nettoinvestoinneista oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 43 prosenttia (38 prosenttia vuonna 2010). Kasvulle onkin vaka- va uhka, että myös yhä useampi pk- yritys suunnittelee toimintansa siir- tämistä Suomen ulkopuolelle. Kasvuyrittäjyyden arvioinnissa ja
elinkeinopolitiikassa kannattaa tut- kia nykyistä tarkemmin eri tavoin kasvavia yrityksiä sekä laadullisia ele- menttejä, kuten nopeaa kasvua, mal- tillista kasvua, kannattavuutta ja työl- lisyysvaikutuksia. Yksittäisten yri- tysten tarkastelusta olisi syytä siirtyä yrittäjän kokonaistoimintaan.
Yrittäjäomistaja voi toiminnassaan
olla erittäin kasvuhakuinen ja laajen- taa toimintaansa perustamalla tai os- tamalla uusia yrityksiä. Uusien yritysten vaikutukset ta-
louden rakenteisiin eivät toteudu no- pealla aikavälillä. Kannattavan kasvu- yrityksen luomiseen kuluu Suomessa tutkimusten mukaan noin seitsemän vuotta.
Reppua kevennettävä
Yritystoimintaa koskevien säännös- ten vaikutukset iskevät erityisesti pk- yrityksiin. Yritysten toimintaedelly- tyksiä vaarantavaa sääntelyä ei pitäisi enää lisätä. Päinvastoin, nykyistä kil- pailukykyä heikentävää sääntelyä ja muuta hallinnollista taakkaa olisi kii- re purkaa. Suomen EU:lle antama lupaus hal-
linnollisen taakan leikkaamisesta nel- jänneksellä on lunastettava. Lupame- nettelyt eivät saisi aiheuttaa viiväs-
tyksiä yrityksille.
Kohti yritystason sopimista Työehtosopimuksiin on sisällytettävä nykyistä laajemmin mahdollisuudet vastata pk-yritysten erityistarpeisiin. Yrityskohtaisen sopimisen mahdolli- suutta on laajennettava. Työehtoso- pimusten on mahdollistettava laajas- ti yritystason sopiminen. Sellaisia poissaoloja on vähennet-
tävä, joiden syynä ei aidosti ole sai raus tai tapaturma. Näiden poissaolojen väheneminen ja työhyvinvoinnin ko- heneminen tukevat yritysten kasvua. Työmarkkinoiden joustavuus,
osaavan työvoiman saatavuus ja työ- voiman liikkuvuus on turvattava. Koulutusta on suunnattava siten, että se vastaa yritysten tarpeita. Työnte- kijöiden palkkaamisen kynnystä on madallettava. Yritysten, oppilaitosten ja opiskelijoiden työelämälähtöistä yhteistyötä on tarpeen lisätä.
1/2013 21
››
Page 1 |
Page 2 |
Page 3 |
Page 4 |
Page 5 |
Page 6 |
Page 7 |
Page 8 |
Page 9 |
Page 10 |
Page 11 |
Page 12 |
Page 13 |
Page 14 |
Page 15 |
Page 16 |
Page 17 |
Page 18 |
Page 19 |
Page 20 |
Page 21 |
Page 22 |
Page 23 |
Page 24 |
Page 25 |
Page 26 |
Page 27 |
Page 28 |
Page 29 |
Page 30 |
Page 31 |
Page 32 |
Page 33 |
Page 34 |
Page 35 |
Page 36 |
Page 37 |
Page 38 |
Page 39 |
Page 40 |
Page 41 |
Page 42 |
Page 43 |
Page 44 |
Page 45 |
Page 46 |
Page 47 |
Page 48 |
Page 49 |
Page 50 |
Page 51 |
Page 52 |
Page 53 |
Page 54 |
Page 55 |
Page 56 |
Page 57 |
Page 58 |
Page 59 |
Page 60